Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
En ole kyllä ikinä aiemmin kuullut suositusta, että ojanpenkat pitäisi jättää raivaamatta. Lienee raivauspalveluja tarjoavien tahojen keksintö.
Sitä lipasta on auottu nyt 5 vuotta, olisiko aihe kohta loppuunkaluttu?
PEFC: ”Tiheikön on hyvä olla puustoltaan monilajinen, sisältää kuusia”. Tiheydestä ei puhuta.
@Makarov Pienempiä kuvoita olen lannoittanut itse äyskäreillä, muuten sitten kopterilla. Pikkuhiljaa alkaa tulemaan myös drone-tarjontaa.
@Anneli Harvennuksen jälkeen voi männyllä tietysti olla riskiä oksien paksuuntumisesta mutta 2000-2500/ha alkukasvatuksen jälkeen alaoksat ovat jo kuivuneet eikä harvennuksia muutenkaan kannata liian rajuina tehdä niin oksat pysyvät kurissa. Sama juttu luston leveyden kanssa. Kovaa kasvua tietysti haetaan mutta kun harvennus ei ole liian raju niin tuskin lustokaan liian leveäksi menee. Metsän kasvu ratkaisee, ei yksittäisten runkojen.Itse taidan jo olla jonkinlainen tehokasvattaja, koska pyrin typpilannoittamaan kivennäismaiden havumetsät ensimmäisen kerran 2-5v ennen ensiharvennusta poislukien kaikkein rehevimmät OMT/Lehto-kuviot, joissa kasvu on todella kovaa muutenkin.
Tämän jälkeen sykli on mainittu 10v. Yhdistelen kuvioita lannoituksiin mahdollisimman paljon, jotta hintaa saadaan alaspäin ja siksi mainitut vuosimäärät eivät osu täsmälleen kohdilleen kaikilla kuvioilla.
Tietysti lannoitteiden hinta vaikuttaa myös eli mitä tahansa ei kannata maksaa. Nythän taitaa olla tiedossa korkeampia hintoja kun tuonti Venäjältä loppuu mikä on sinänsä ihan hyvä asia. Hinnat nousivat viimeksi Venäjän hyökkäyksen jälkeen ja silloin tuli taukoa typpilannoituksiin. Hormuzinsalmen tilanne kai vaikuttaa myös nyt.
@mehtäukko Olen nähnyt tutkimuksen, jossa harvennuksella hakkuutähteiden poisto heikensi kasvua mikä ei ole yllätys.
Aukolta hakkuutähteiden poistossa on puolensa kuten helpottunut maanmuokkaus ja vähentynyt heinittyminen.
Vain jatkuvaa kasvatusta harjoittava Yhteismetsä Tuohi on perustettu 2015. Dataa kassavirrasta ja ehkä myös tuotosta on nyt siis kertynyt kymmenisen vuotta. Yhteismetsä Tuohi ei kuitenkaan sitä dataa julkaise toisin kun esim. Yhteismetsä Aari. Eräs kaverini sijoitti Tuoheen sen alkuaikoina, pitää kysäistä häneltä joskus.
Vastaa siis 400-600kg NP:tä eli aika normaali määrä mikä yleensä laitetaan n. 10v välein. Kasvuhuippu on 3-4 vuoden kohdalla typpilannoituksesta.
Tuo nyt ainakin vaatii kasvupaikan, jossa on vettä ja muita ravinteita riittävästi, jotta lisätyppi auttaa. Omatoiminen työtä pelkäämätön lannoittaja voisi saada tuosta ehkä taloudellista hyötyä irti mutta sanoisin, että riski on suuri että lisätyppi ei tuo toivottua tulosta.
Tätä voisi soveltaa kevyempänä versiona siten, että ei odota ihan 10v seuraavaa lannoituskertaa kuten itse tällä hetkellä teen. Ja/tai myös siten, että laittaisi vähän enemmän kuin sen 150kg typpeä kerralla mikä voisi olla taloudellisempaa kuin useammin lannoitus.
Mehtäukolla kuitenkin hyvä huomio, pinta-alan kasvattaminen voi tulla halvemmaksi. Kysymys on pitkälti uudistuskuluista.
Minkälainen määrä minkälaista lannoitetta laitettiin 1-3v välein?