Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Ok eli metsät SVOPina sisään ja niiden arvon verran pystyy nostamaan pääomanpalautusta ilman veroseuraamuksia.
Metsän omistamista Oy:n kautta on muuten vatvottu jo aika monta sivua täällä:
Metsät voi siirtää osakeyhtiöön ilman isompaa säätämistä ja kuluja omistusmuodon muutoksena.
@Makarov, tarkoitatko että et saa vähentää tilan mukana ostamiesi puiden arvoa mitenkään? Jos näin on niin Oy-omistusmuodolta putoaa pohja pois tai ainakaan sinne ei kannata tiloja ostaa.Kuitenkin taitavat bisnesmiehet kuten Timo Kujala omistavat metsää osakeyhtiön kautta ja ostavat sinne lisää metsää. He eivät näin tekisi ellei se olisi taloudellisesti ja verotuksellisesti paras ratkaisu.
Yhtenä hyvänä puolena Oy:ssä kai on, että voit maksaa itsellesi km-korvausta 0,59€/km.
Uusimmassa Makasiinissa oli juttua, että Oy tuo lisää mahdollisuuksia perinnönjakoon. Jo varhaisessa vaiheessa voidaan omistus siirtää suurimmaksi osaksi perillisille, joille annetaan B-osakesarjaa, jolla ei ole äänivaltaa. Toisaalta vastaavia järjestelyjä voidaan tehdä omistus- ja hallintaoikeuden kautta.
@jpjulku Sanoit, että metsävähennyksen poisto laskisi metsätilojen hintoja selvästi. Minusta ei koska silloin metsätalouden harjoittaminen siirtyisi osakeyhtiöihin.
Täytyy myös muistaa eri omistusmuodot. Metsätaloutta päätoimenaan harjoittavalla osakeyhtiöllä metsä on ymmärtääkseni vaihto-omaisuutta ja siten metsävähennys on 100%. Tai ehkä maapohjan arvo pitää olla eri paikassa taseessa, että menee kirjanpidollisesti oikein. Joka tapauksessa siksi monien suurmetsänomistajien kuten Timo Kujalan ja Ville Kopran metsät ovat Oy:ssä.
Metsän kasvun tuottamia hakkuutuloja voi verrata osinkoihin. Mutta jos ostat puustoisen tilan ja teet pian oston jälkeen hakkuita (mikä on varsin tyypillistä ja yleensä aiheellista) niin et hakkaa kasvua vaan myyt vain eteenpäin sitä mitä ostit. Siinä tilanteessa olisi aika karua jos ostohintaa ei saisi vähentää. Kasvun osaltahan metsävähennystä ei saa vaan ainoastaan siitä puustosta minkä ostit.
Osingoissa on 25% pörssivähennys. 🙂
Metsälehden artikkelista poimittua:
”Etukasvuinen lehtipuusto on ainoa tutkimuksin todettu taimikon sisäinen ominaisuus, joka lisää hirvituhoriskiä mäntytaimikoissa.”
Lisäksi:
”Hirvituhoriski on korkea, jos taimikko sijaitsee alueella, jossa on paljon mäntyvaltaisia nuoria metsiä eli runsaasti talviravintoa ja seassa varttuneempaa metsää.”
@Visakallo kasvattaa kuusikot aika harvassa. Mainitsit taannoin, että päätehakkuusta tuli 450m3/ha. Jos otetaan pienin mahdollinen ”lähempänä kahta kuin yhtä mottia” eli 1,6m3 niin tiheys on ollut 281 r/ha. En ikinä uskaltaisi hakata kuusikkoa noin harvaksi tuuli-, aurinko- ja kirjanpainajatuhojen takia. Tuolla harvuudella nousee vielä pohjalle kunnon lepikko tai mitä sinne sitten nouseekaan.
@Visakallo Ajat muuttuja ja esim. kirjanpainaja on nykyään iso uhka puhtaille kuusikoille, kokemusta on. Voiton maksimointiin liittyy riskien hallinta.
Säästän uudistuskuluissa istuttamalla taimia alle suositellun määrän, loput tulevat luontaisena ja siitä syntyy sekametsä, joka ei ole yhtä altis tuhoille kun yhden puulajin metsä. Kuten aiemmin mainitsin niin myös puuntuotos on hieman korkeampi kuin puhtaassa kuusikossa.
