Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
MHY:n arviot ovat varsin kyseenalaisia monestakin syystä: käytetään vanhaa puun hintaa, arvotaan jostain kokonaisarvon korjaus ilman mitään laskelmaa tai perusteluja. Mutta suuntaa-antavasti sitä voi käyttää siten, että katsoo Hannun hintaseurannasta alueen markkinahinnan (hintakerroin * summa-arvo ilman korjauksia).
Toinen kysymys kuten olet jo maininnut tietysti on, onko markkinahinta sijoitusmielessä järkevällä tasolla. Yhteismetsän tapauksessa tulee mieleen, että onko kyseessä jo omistetun tilan naapuri, jolloin on perusteltua maksaa enemmän.
Minä olen tänä keväänä istuttanut kahdella kuviolla muokkaamattomaan maahan. Muokkaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin arGrow, joten tämä on erittäin hyödyllistä tietoa.
Luke ei kuitenkaan tutkimuksessaa istuttanut muokattuun tai muokkaamattomaan maahan vaaan kukkaruukkuihin. Silti Luken tutkimuksen sivun 5 graafeissa näkyy, että arGrowlla lannoitetut taimet kasvoivat paremmin kaikissa vertailuissa (kuusi, mänty, muokattu, muokkaamaton). Paras vaikutus oli männyllä muokkaamatonta maata jäljittelevässä kukkaruukussa.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/554073/Luoranen_et_al_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vastaamatta kysymykseen muistutan, että metsäsijoituksen tuotto muodostuu kahdesta asiasta:
1. Metsätalouden tuotto (puun kasvu miinus kulut)
2. Kiinteistösijoituksen tuotto (tilan markkinahinnan vaihtelu)
Jos oikeasti haluaa seurata sijoituksensa tuottoa niin pitää seurata molempia. Kohta 2. tosin sisältää kohdan 1. tuoton osuuden mutta ei kuluja.
Kyllä jokaisessa tutkimuksessa on arGrown käytöstä havaittu hyötyä, toisinaan vain männyillä. Jokainen voi itse päättää onko hyöty riittävä, rahaa palaa luokkaa 50€/ha. Seuraavaksi kaipaisin pitempiaikaisia tutkimuksia arGrown käytöstä, mikä on ero 5-10 vuoden päästä.
Kyse ei ole typen määrästä vaan muodosta. ArGrown tapauksessa typpi on aminohapossa nimeltä arginiini. Se saattaa toimia paremmin kuin typpi jossain muussa muodossa. Mutta olisi hyvä tehdä tutkimus, jossa verrataan arGrowta johonkin perinteiseen typpilannoitteeseen.
ArGrowta kai pidetään enemmän stimulanttina kuin lannoitteena.
Katsoin menneestä puukaupasta ja siinäkin tosiaan kuusiparru oli 100 – 230. Pikkutukki oli 130 – 150. Jos tukin minimipituus on pienempi kuin parrulla niin tuosta voi olla hyötyä tai jos parruun käy huonompi laatu. Kannattaa kysyä ostajalta.
ArGrow vaikuttaa erityisesti juurien kasvuun. Syystä tai toisesta Luken tutkimuksessa taimet on istutettu kukkaruukkuihin, jotka estävät juuriston leviämisen.
Metsää ei kasvateta kukkaruukuissa. En tiedä mikä idea tuossa oli mutta jos halutaan tutkia taimien kasvua uudistusalalla niin ne taimet pitäisi istuttaa uudistusalalle.
Puunhinnat on nousseet sen verran 11/2023:sta että eikös tuo ala jo näyttämään erittäin hyvältä kaupalta.
Tässä on koko vuoden 2023 tilasto Hannulta ja keskihinnoissa mennään maksimissaan 12% yli summa-arvon (Varsinais-Suomessa). Toisinsanoen 20% yli vaatii jotain erityistä, esim. kelirikkokorjuu ja -kuljetuskelpoisuuden.
20% summa-arvon ylitys on aika paljon mutta kannattaa katsoa myös kaupantekohetken puun hinnat. Esim. tällä hetkellä koivukuidusta maksetaan kasvatusharvennuksessa 35-43€/m3. MHY käyttää yleensä vuoden keskiarvoa tilastohinnoista mikä ei mielestäni ole mitenkään perusteltavissa. Vähän sama kuin yrittäisin pörssistä ostaa osakkeita vuoden takaisella hinnalla.