Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä jokaisessa tutkimuksessa on arGrown käytöstä havaittu hyötyä, toisinaan vain männyillä. Jokainen voi itse päättää onko hyöty riittävä, rahaa palaa luokkaa 50€/ha. Seuraavaksi kaipaisin pitempiaikaisia tutkimuksia arGrown käytöstä, mikä on ero 5-10 vuoden päästä.
Kyse ei ole typen määrästä vaan muodosta. ArGrown tapauksessa typpi on aminohapossa nimeltä arginiini. Se saattaa toimia paremmin kuin typpi jossain muussa muodossa. Mutta olisi hyvä tehdä tutkimus, jossa verrataan arGrowta johonkin perinteiseen typpilannoitteeseen.
ArGrowta kai pidetään enemmän stimulanttina kuin lannoitteena.
ArGrow vaikuttaa erityisesti juurien kasvuun. Syystä tai toisesta Luken tutkimuksessa taimet on istutettu kukkaruukkuihin, jotka estävät juuriston leviämisen.
Metsää ei kasvateta kukkaruukuissa. En tiedä mikä idea tuossa oli mutta jos halutaan tutkia taimien kasvua uudistusalalla niin ne taimet pitäisi istuttaa uudistusalalle.
20% summa-arvon ylitys on aika paljon mutta kannattaa katsoa myös kaupantekohetken puun hinnat. Esim. tällä hetkellä koivukuidusta maksetaan kasvatusharvennuksessa 35-43€/m3. MHY käyttää yleensä vuoden keskiarvoa tilastohinnoista mikä ei mielestäni ole mitenkään perusteltavissa. Vähän sama kuin yrittäisin pörssistä ostaa osakkeita vuoden takaisella hinnalla.
Onko tilalla kaikkia kehitysluokkia taimikosta lähtien? Jos on niin se tuo oman haasteensa laskentaan. Onko tilasta tehty metsäarvio ennen ostoa? Jos on niin hintaa voi peilata Hannun hintaseurantaan, josta näkee ainakin alueen keskimääräisen hintatason.
Arvokasvu 5,5% maksetusta kauppahinnasta kuulostaa minusta ihan hyvältä.
Anneli puhuu kassavirrasta mikä on aika tyypillistä metsäkeskustelussa mutta tässä ymmärtääkseni haettiin tuottoa.
Eikös kantohinnat ole nousseet enemmän kuin lannoitteiden hinnat?
Miten määritätte harvennusajankohdat kuusikolle? Itse katson vihreää latvusta ja kun se alkaa olla keskimäärin 60% puun pituudesta niin harvennan. Mutta tosiaan nyt en ole uskaltanut kasvatusharvennuksia enää tehdä.
Harvennukset pitäisi kai tehdä jo aikaisemmin kuin tuo oma kriteerini, jotta harvennuksen jälkeinen kirjanpainajariski minimoituisi. Mitä enemmän on oksatonta runkoa näkyvillä sitä suurempi riski siihen, että runko kärsii paahteessa ja kirjanpainajat näkevät sen sopivatksi kohteeksi .
