Luulen, että Metsäkeskus on mittauksissaan MG:tä paremmin huomioinut ajourien risteysten pienaukot ja ajourien leveämmät kohdat. Itse ainakin olen löytänyt omituisia ”ohituspaikkoja” ajourilta.

Tuon Climate Change Performance Index (CCPI):n laskentaperusteet eivät ihan heti auenneet. Huomionarvoista on, että esim. Hollanti on Suomen edellä ja sitä kiitellään tuulimyllyistä. Suomea suomitaan hiilinielujen romahtamisesta ja kehotetaan vauhdittamaan uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Tästä syntyy käsitys, että tuon indeksin laskentatapa on ”keskieurooppalainen”, jossa maakaasu on hyvä ja ydinvoima paha.

Tämä on vuodelta 2021, jonka jälkeen tuonti lienee laskenut. Suomen sähköntuotannosta 85 % on puhdasta:

60% on vedetty stetsonista ja on useimmissa tapauksissa liian vähän. Asiaa kompensoi se, että tilan A hankintahintaa saa vähentää tilan B puunmyynnistä.

100% vähennykseen pääsee ymmärtääkseni pyörittämällä metsätaloutta osakeyhtiössä kuten esim. kokenus bisnesmies Timo Kujala tekee. Silloin myös maksetaan verot vuosittaisesta tuotosta hakkuista riippumatta.

OK puretaan tätä vähän.

Omistan myös osan ”oikeista” tuotantolaitoksista pörssiosakkeiden kautta, joille lasken sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Yrityksessä töissä olevat yrittävät pitää tuotannon kannattavana ja siinä onnistuessaan tuottavat sijoittajalle tuottoa.

Metsän osalta olen sekä sijoittaja, että työntekijä. Työntekijänä yritän parantaa kannattavuutta tekemällä erilaiset toimenpiteet kuten raivauksen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja tuottaa sijoittajalle eli itselleni tuottoa. Metsän osalta ei kuitenkaan ole kovin helppoa epäonnistua, koska metsä kasvaa itsekseen.

Ketjun aihe ”Kannattavuus” siis tosiaan taitaa tarkoittaa erilaisten metsässä tehtävien toimenpiteiden kannattavuutta. Niiden onnistumisella on sitten vaikutusta sijoittajan tuottoon.

Anneli tarkoittaa siis paljonko metsässä on puuta? Siitä löytyy näkemys metsaan.fi:stä, tosin voi olla väärin. Siitä ei kuitenkaan vielä saa tilan arvoa mutta Hannun tilastot auttavat siinä.