Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Karmea lopputulema istutetulle peltokoivikolle 100m3/ha kertymä päätehakkuussa. Itse ainakin tivaisin moton kalibrointitietoja. Mutta tuskin sieltäkään kovin monen prosentin heittoa voi tulla.
Yllä linkitetystä artikkelista:
”Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojan Tomi Tapanisen mukaan Konnevedellä ei kevään 2019 jälkeen ole ollut tavallista enempää myrskyjä. Lähitienoolla ei myöskään ole muita metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhojen korjaamiseksi.”
Tässä kuvausta 80ha JK-hakkuun seurauksista:
”No vituikshan se meni, vaikka odotukset pari vuotta sitten olivatkin korkealla”
Itse en ole saanut edes kaksijaksoista toimimaan kun kirjanpainajat tekivät alikasvoksesta kasvatetusta kuusikosta selvää harvennuksen jälkeen. Joitakin JK-kokeiluja on silti meneillään.
Mikä muuten on oikeaoppinen tapa toimia JK:ssa kun kirjanpainajatuhot alkavat?
Onko täällä ketään, joka harjoittaa jatkuvaa kasvatusta? Perko ainakin puhuu sen puolesta mutta mitään hänen omia kokemuksiaan en ole teksteissä nähnyt, tosin valtaosa lienee minulta lukematta.
Keskiviikkona SAK:n liitot päättivät jatkaa lakkoja kolmannella viikolla. Poliittinen lakko-oikeus on ilmeisesti tällä hetkellä rajoittamaton eli lakkoon voidaan mennä koska vaan kuinka pitkäksi aikaa vaan ja mistä syystä tahansa. Lakot jatkunevat ainakin jossain muodossa kunnes ne kielletään lailla aikaisintaan vappuna.
Taulukko varmasti olettaa, että sekä varhaisperkaus että taimikonharvennus on tehty ja taimikonharvennus Kemeran mukaan 3-4m välillä.
Puoli miljoonaa maksavaa jäsentä, joiden jäsenmaksun työnantajat vähentävät palkasta vanhan kirjoittamattoman sopimuksen mukaan. Nokia aikoi joskus lopettaa työntekijöidensä jäsenmaksun maksamisen heidän puolestaan mutta siitä meinasi tulla yleislakko.
Jatkuva kasvatus on toistuvia yläharvennuksia. Joidenkin mielestä voidaan myös tehdä pienaukkoja mutta Erkki Lähteen mielestä ei.
Se on jännä miten Pukkalan metsissä tai Erkki Lähteen kuplassa ei mikään jatkuvan kasvatuksen toimenpide koskaan epäonnistu esim. Nostokoukun mainitsemalla tavalla. Timo Kujala joskus kertoi lumituhoista metsissään mistä pisteet mutta hänkään ei käsitellyt asiaa siltä kannalta, että olisiko JK-hakkuu ollut myötävaikuttamassa asiaan.
Omassa jaksollisessa metsänhoidossani on moni asia mennyt pieleen ja virheistä yritetään ottaa opiksi.
Kassavirtalaskelmissa yläharvennus näyttää hyvältä, koska rahaa tulee aikaisemmin. Itse olen kerran neuvotellut yläharvennuksesta mutta tukin harvennushinta oli niin huono, että päädyin silloin aukkoon. Harvennukset teetän ala- tai laatuharvennuksena leimikon laadusta riippuen. Isoimmat (parhaiten kasvavat) puut olen pyytänyt jättämään jos vaan laatu on hyvä eli ei tasoiteta siitä suunnasta.
Toisinaan ostaja haluaa ymmärtää laatuharvennuksen yläharvennuksena ja siinä pitää olla tarkkana.