Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Itse minä sitä hain. Mutta kun joku muu taho jatkossa ”valmistelee” ympäristötuen niin tarkoittaako se suojeltavan alan rahallisen arvon laskemista? Metsäkeskus sitten laittaa vaan kumileimasimella leiman päälle tai poikkeustapauksissa käy itse mittailemassa jos epäilee vilppiä.
Metsälehden esittelemässä 90v kuusikossa, jossa on 1200m3/ha on 800 runkoa / ha. Jatkaisin kiertoaikaa lannoittamalla, en harventamalla.
Yritin yhtä puroa saada määräaikaiseen suojeluun ja vähän aikaa sitten tuli Metsäkeskuksen kaverilta viesti, että ei ehtinyt viedä asiaa eteenpäin ja jää nyt eläkkeelle. Hän myös kirjoitti, että varmuutta ei ole, tekeekö metsäkeskus jatkossa ympäristötukivalmisteluja. Ympäristötuki on myös Metkassa mutta ilmeisesti leikkaukset Metsäkeskukselta vaikuttavat nyt asioihin.
Sitten on vielä ne rohkeimmat kokeilijat, jotka jättävät sen erirakenteiseksi.
Ketjun aihe on siis glyseroli-pohjaiset biohajoavat teräketjuöljyt, jotka on testeissä todettu ylivoimaisiksi haiseviin myrkkyihin eli kaunistellulta nimeltään mineraaliöljyihin verrattuna. Onko kellään siis kokemusta glyseroli-pohjaisista teräketjuöljyistä?
Kuusella ei tulisi mieleenkään harventaa 200/ha tiheyteen. Tuuli, aurinko ja kirjanpainajat tekevät sen jälkeen jätetyistä kuusista selvää.
Männiköissä olen kyllä harrastanut tuota ”jatkuvaa harvennusta” mutta pohjaa en raivaa puhtaaksi vaan 200/ha tiheydellä kasvatetaan jo toista jaksoa täyttä häkää.
”Tavallisilla” bioöljyillä sahattu viimeiset 10 vuotta ja seuraavaksi kokeilen tuota glyserolia.
Myös tarjouspyyntöihin tulee jatkossa toive biohajoavien öljyjen käytöstä koskien myös hydrauliikkaöljyjä. Vaatimuksena sitä ei ehkä vielä voi esittää mutta esim. Saksassa metsäkoneissa saa käyttää vain biohajoavia öljyjä.
Karmeat hinnat, varmaan vähän hankalampi talvikohde?
Minä teen harvennukset vihreän latvuksen osuuteen perustuen ja yleensä siinä vaiheessa online-palvelut eivät vielä suosittele harvennusta. Poikkeuksena on varttuneemmat kuusikot, joissa jätän nykyään viimeisen harvennuksen pois kirjanpainajakokemusten takia.
Stora-Enso on puoliksi ruotsalainen firma eli nyt ei puhuta Suomeen Ruotsista toimitetun puun hinnasta vaan Ruotsin hinnoista. Ruotsissa on myös hakattu agressiivisemmin kuin Suomessa eli välillä on hakattu suunnilleen koko kasvu. Viime vuosina hakkuita on kai tietoisesti vähennetty sielläkin ja aktiivisesti haettu keinoja kasvun lisäämiseen toisin kuin meillä.