Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Riippuu tietysti kuinka pohjoisessa ollaan mutta kyllä esim. Pohjois-Savossa marraskuu on yleensä hyvää raivausaikaa. Pari ongelmaa on tullut esiin omilla tiloilla kun on raivattu paksummassa lumessa:
– Kuusen vihreitä oksia jäänyt kantoon.
– Koivunvesat ovat olleet lumen alle taittuneina ja kesällä näyttää siltä kuin ei olisi raivattu ollenkaan.
”juurikääpä tarttuu tuoreisiin kantoihin ensimmäisten vuorokausien aikana. Talvella kaadettujen puiden kannot eivät seuraavana keväänä ole alttiita tartunnalle.”
”Itiöt voivat levitä tuulten mukana satoja kilometrejä, mutta suurin osa niistä jää tartuttamaan lähimetsiä. Suurin itiötartuntariski onkin alueilla, jossa tautia esiintyy ennestään runsaasti. ”
Kesähakkuista tuossa ei puhuta mutta ymmärtääkseni ”kuolleeseen” kantoon juurikääpä ei tartu vaikka se muokkauksessa kärsisikin.
Tietysti yksi tapa lähestyä juurikäävän torjuntaa on se, että torjuntatoimenpiteitä ei tehdä, joilloin säästetään rahaa ja raivauksiakin voi tehdä ympäri vuoden. Sitten vaan vaihdetaan koivuun päätehakkuun jälkeen ja muistetaan raivata havupuun taimet pois. Kaikilla kasvupaikoilla ja varsinkin männynjuurikäävän alueilla koivu ei kuitenkaan menesty.
Toistaiseksi laki estää yllämainitun lähestymistavan.
Aika mustavalkoinen näkemys. Ei se niin mene, että juurikääpää joko on tai ei ole vaan sen leviämistä kannattaa tukahduttaa niin paljon kuin on järkevästi mahdollista.
Kaikkein paras tapa olisi tehdä kaikki hakkuut ja raivaukset mukaanlukien päätehakkuut talvella. Hieman tähän suuntaan olen itse siirtymässä lähinnä harvennusten osalta mutta teollisuus tietysti tarvitsee puuta ympäti vuoden. Myös puun hinta painaa myyjän vaakakupissa eikä talviharvennuksia aina saa välttämättä edes kaupaksi.
Ainakin Laanian edustaja sanoi minulle tänä keväänä puukaupoista neuvotellessa, että giljotiinikourassa on kantokäsittely.
En sitten tiedä toimiiko paremmin, huonommin vai yhtä hyvin kuin sahaavassa kourassa. Äkkiseltään ajattelisin, että kattavuutta kantokäsittelyyn on vaikeampi saada giljotiinilla, leikkuujälkikin on jossain määrin murskaava.
Kuusikuidussa latvaläpimitta taitaa edelleen olla 7cm ja 5cm läpimittaista ei ole tarkoitus ottaa tyvipöllistä vaan viimeisestä pätkästä latvapäästä.
Uusimmalla videollaan muuten Janne Seppänen ihmettelee kun on kuitukokoista raivattu maahan ja noukkii niitä 50l runkoja sieltä ja tekee kuiduksi.
Aika paljon on tarjouksissa ollut muitakin eroja kuin hinta. Tarjotaan vain osasta pyydetyistä kuvioista, vaaditaan tai ei vaadita ennakkoraivausta, korjataan kesällä tai talvella, mitoissa isoja eroja, korjataan lepät ym. energiapuuksi tai jätetään ne koskematta, tehdään tekopökkelöä, riistatiheikköä ja ties mitä enemmän kuin sertifikaatti vaatii.
Pelkkää puun hintaa ei siis voi tuijottaa vaan harvennukset pitää saada tehtyä. Ennakkoraivausta tarjotaan 400-500€/ha ja toinen ei vaadi sitä, aika iso ero tulee siitäkin ensiharvennuksella.
