Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Granuborissa boorin muoto dinatriumtetraboraattipentahydraatti, eli booraksi pentahydraatti. Tekoälyn mukaan se on myös tuossa tutkimuksessa nopeasti häviäväksi havaittua tavaraa.
”aineella voi olla hyvä nopea korjaava vaikutus, jos puilla on todellinen boorinpuute. Pitkäaikaisen vaikutuksen kannalta esimerkiksi uleksiitti, hydroborasiitti tai colemaniitti voi olla parempi vaihtoehto.”
Onkohan näitä saatavilla?
Kyse on siis tästä:
”Lupa- ja valvontaviraston tuoreen linjauksen mukaan hybridi- ja sähköautojen korkeajänniteakkuja ei enää jatkossa voi korjata käytetyistä akuista peräisin olevilla ehjillä osilla.”
Jälleen kerran jäljet johtavat sylttytehtaalle ja jo tutuksi tulleeseen ”suomalaiseen tulkintaan”:
”Kyse on Euroopan unionin asetuksen suomalaisesta tulkinnasta, joka käytännössä estää akkujen korjauksen. Virasto on linjannut, että autosta kertaalleen poistettu hybridi- tai sähköauton akku tulkitaan jatkossa automaattisesti jätteeksi. Ja tätä jätettä ei voida käyttää muiden autojen akkujen korjaukseen, vaikka siinä olisi ehjiä ja toimivia osia.”
”Tilannetta voidaan verrata siihen, että jatkossa autojen polttomoottoreita ei enää saisi korjata muista autoista peräisin olevilla käytetyillä osilla. Ja jos uusia osia auton polttomoottoriin ei löydy, täytyy autoilijan ostaa vikojen ilmetessä kokonaan uusi moottori.”
Akkujen korjaaminen ei siis ole mahdotonta jatkossakaan mutta se on tehtävä uusilla osilla ja ongelmana voi olla niiden saatavuus. Autonvalmistajat myyvät koko akkupakettia eivätkä välttämättä kennoja, moduleita tai muita osia joista se koostuu.
Kansalaisaloitteet eivät mene läpi laiksi asti juuri koskaan. Mutta toki niillä osaltaan saadaan julkisuutta asialle ja painetta poliitikoille. Aihe on sellainen, että nykyilmapiirissä se kerää helposti vaadittavat 50K allekirjoitusta.
Jokainen uusi lakiehdotus menee perustuslakivaliokuntaan, joka ei voi hyväksyä perustuslain rikkomista kuten omaisuuden suojaan kajoamista. Tulkinnat voivat tietysti aina venyä.
”En näe oikein mitä menetän”. Kuulostaa siltä, että suojeluun myynti on oikea ratkaisu.
Jos harjoittaisit tilalla/kuviolla metsätaloutta niin tietysti menettäisit sen ja tilanne olisi aivan toinen. Toisaalta verovapaana korvaus on hyvä ja sillä voi ostaa uutta metsää. Selvitä kuitenkin korvausperusteet tarkasti, Metso-ohjelmassa verovapaa korvaus on muistaakseni 80% puuston tai tilan arvosta.
Löytyykö MaalaisSepolta lähteitä väitteidensä tueksi? Minä löydän vain päinvastaista tietoa. Täytyy muistaa, että Suomessa myös datakeskusten sisätiloja pitää lämmittää talvella ja osa syntyvästä lämmöstä menee siihen.
@Nostokoukku missä niitä väitteitä suurista työllisyysvaikutuksista esitetään? Itse olen nähnyt lähinnä päinvastaista mediassa. Mutta toki pelkästään niiden rakentaminen tuo työtä suomalaisille rakennusyrityksille.Tekoälyn vastaus lähteineen:
”IEA arvioi, että datakeskusten sähköstä lähes kaikki muuttuu lämmöksi, mutta lämpöpumppuja käyttämällä noin 70–80 % voi olla käytännössä talteen otettavissa ja hyödynnettävissä.”
https://www.iea.org/commentaries/opportunities-for-district-heating-in-the-changing-energy-landscape
”Toisaalta erittäin hyvin suunnitellussa kohteessa Lappeenrannan kaupungin asiantuntija-arvio on, että realistinen lämmön talteenotto voi olla noin 80–95 % datakeskuksen sähkötehoa vastaavasta lämpömäärästä.”
