Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
MaalaisSeppo näyttää olevan täysin ulkona metsien kasvusysteemistä.
Suomessa on vielä tahoja, jotka tekevät metsätaloussuunnitelmia. Näyttäisi, että niistä näkee metsiensä tilan ja hakkuumahdollisuudet jonkinlaisella tarkkuudella. Suosittelen MaalaisSepolle ja miksei muillekin.
Anneli antoi Naturen artikkeleita luettavaksi. Luin ensimmäisen ” Promt…”.
Täyttä roskaa. Näyttivät käyttävän IPCC lämmitysvastekertoimia. Kuitenkin siten, että metaanin vaikutus loppuu 12 vuodessa (metaanin elinikä). Tuolle 12 vuoden ajalle metaanin lämmitysvastekerroin on noin 160. Kyllä prof Ojasen arvio, että hyötyä tulee vasta 50…100 vuoden jälkeen, on realistinen.
Lisää tällaisia tutkimuksia ja toimia niin maailma pelastuu. Vai?
Kurki näköjään on hiukan hajulla näistä metaaniasioista. Se 5 milj tn on karjatalouden ja jätehuollon summa. Suunnilleen.
käpysonni on täysin oikeassa tässä pohjapatoasiassa. Veden korkeutta ei voi säätää, jos veden pinta on matalampi kuin pohjapadon taso. Pohjapadon veden korkeus voi olla vakio vain jos sateet tai lähdetyyppinen pohjavesi syöttää koko ajan alueelle vettä.
Kurki tuolla kyselee minun laskelmieni perään, kun väitän, että khk inventaarissa on metaanin kohdalla 11% virhe.
Pitkällisen harkinnan tuloksena tulin siihen johtopäätökseen, että kukin saa tykönänsä miettiä mistä on kyse. Minä taannoin selitin tuon asian juurta jaksain eräässä toisessa blogikommentoinissa. Sain niin nenäkkään vastakommentin, että enää en kyseiseen kommentointiin osallistu. Muutenkin täällä esim Anneli vetoaa koko ajan IPCC laskentaan. Sen verran olen lukenut IPCC asioita, että olen kuullut, että 99% maailman tiedemiehistä on heidän laskentasysteemiensä puolella. Minä kuulun siihen 1% iin, joka näkee, että aivan perusasioissa ovat tiedevastaisia. Tuskin me 1% saamme mitään tolkkua asioihin.hikinen94 kyselee tarkkoja asioita. Minä lasken tuollaiset asiat summittain hyvinkin väljillä tarkkuuksilla. Markkinoijat lupailevat tehokertoimia 2,5 … 4. Todellisuus on 1,5.. 2 koko vuodelle laskettuna. Tuollainen tehokerroin ei ole missään suhteessa investointikustannukseen. Minun tapauksessani vaikeutta tuli myös siitä, että lisäksi piti olla puulämmitys. Tehokertoimella 3 homma olisi pelannut. Neuvoksi ilvp järjestelmän ostajille sanoisin, että järjestelmää ei kannata vastaanottaa ja maksaa ennen kapasiteettitestiä. Jossain keskustelussa osallistuja sanoi, että kauppojen hieronta loppui heti kun kapasiteettitestiä alkoi vaatia.
Minä olen moneen otteeseen yrittänyt täällä puuttua khk inventaarin metaanivirheisiin. Esim jätehuolto ja karjatalous metaani on n 5 milj tn co2ekv. Virhettä väärästä ekv arvon laskennasta tulee 11 % eli n 0,5 milj tn.
hikinen94 kyseli kokemuksiani ilmalämpöpumpusta. Minä tiedän, että ne ovat hyviä, mutta en ala niitä lähiaikoina hankkimaan. Minä puhuin ilmavesilämpöpumpuista. Puulämmityksen tilalle tai rinnalle niitä ei kannata asentaa. Suora sähkö on parempi. 8 vuoden lisäsähköt saa ostettua investointikustannuksella.
Minulta ainakin pimeni kaikki ylen kanavat. Mtv sentään näkyy. Kai se on jotain sensuuria vai mitä lie, kun kuitenkin joudun täyden yle maksun maksamaan.
Pörssisähköä en ole kokeillut, mutta sen verran nyt tiedän kokemusperäisesti, että jos on ollut puulämmitys ja varaajan kapasiteetilla voi kovillakin pakkasilla lämmittää talon aamusta iltaan (myös käyttövesi) niin pörssisähkö on halvin ratkaisu. Vesi-ilmalämpöpumput ovat täyttä huuhaata. Varaajattomaan lattialämmitykseen kuitenkin ihan ok jos laitteisto on huonetiloissa.