Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
aSanta näkyy väheksyvän NASA n mittaustuloksia. Vetoaa Luken khk laskentaan, jossa on metaani ja ilokaasu mukana. Ei kuitenkaan ota huomioon, että khk laskenta ja ilmastonmuutokseen johtava lämpeneminen eivät korrelloi. Tällä hetkellä IPCC ”ratsastaa” näennäiskorrelaation avulla. Kun metaani ja ilokaasupäästöt kasvavat niin tulee varsin hyvä korrelaatio. Jos esim metaanipäästöjen kasvu pysähtyy niin korrelaatio loppuu heti.
Sanoisin, että Suomessa metaani ja ilokaasupäästöt ovat olleet pitkään vakioita. Eikä niillä siis ole korrelaatiota ilmastonmuutokseen. NASA n tulos kuvaa hyvin Suomen tilannetta ilmastonmuutoksen kannalta.
Kurki se jaksaa jauhaa tuota 0,77 kerrointa. Jatketaan. Anneli näyttää keskittyvän minun käyttämäni steady state laskennan vesittämiseen. Kannattaisi ehkä pohtia asioita myös steady state laskennalla:
Metsän biomassan kasvu on maanpäällinen ja maanalainen kaavu. Maanalaista hiiltä kerryttää karikesyöte, juurakot hakkuutähteet yms. Jos tämä maanalainen hiili on steady state tilassa niin syöte ja hajonta ovat yhtäsuuret. Mitä jää jäljelle hakkuusäästöstä. Runkopuu. Runkopuun oksat juurakot yms tarvitaan maaperähajoamisen korvaamiseen. Runkopuun kerroin oli n 0,7.
Kurki pohtii, että Luken kerroin 0,77 hakkuusäästölle on väärin. Tuo kerroin on oikein, jos maaperän varasto on täysi. Minusta Luken Yasso07 sanoo selvästi, että Suomessa maaperävarasto ei voi olla täysi. Maaperävaraston täyttyminen kestää useita hakkuukiertoja. Jos kasvu on ”räjähtänyt” kasvuun vasta 70 luvulla niin se maaperävarasto ei ole kerinnyt täysin täyttyä.
Annelilla ainakin näyttää olevan metsän kasvudynamiikka hakusessa. Sellaista mahdollisuutta ei ole, että hakattaisiin puustoa siten, että metsä pysyy koko ajan nuorena. Tuollainen hakkuu johtaa vuosikasvun ja nielun romahtamiseen.
Minusta näiltä professoreilta voisi vaatia jonkinlaisen tieteellisen selvityksen, miten tuollaisella asialla kuin metsän nielu, joka menee aina nollaksi, voisi käydä kauppaa.
Minulla esim on satojen tonnien nielu vielä 10 vuotta, mutta sitten pitää alkaa myydä koko vuosikasvu. Ja johtuu ihan metsän ikärakenteesta.
Kurjella näyttää olevan hiukan erilainen käsitys luonnonmetsistä. Ei luonnonmetsien kasvu voi olla negatiivinen. Ei edes nielu voi olla negatiivinen. Noin pitemmän päälle.
Arvioisin, että luonnonmetsän kasvu on n 2/3 x vastaava talousmetsä.Ottaisin vielä keskusteluun maaperähiilen kertymisen talousmetsissä. Siitähän on jopa tutkimuksia. Huonona puolena tutkimuksissa on, että ne ovat metsikkötason tutkimuksia. Aikaisemmin oli esillä joku Luken tutkimus, että metsät sitovat parhaiten hiiltä 60-100 vuotiaana. Tässä pitää muistaa, että kyse on metsikkötasosta. Nuoremmassa metsikössä edellisen hakkuun hakkuutähteet ja kannot ovat olleet nopeassa lahoamisessa. Vanhemmalla iällä laho pienenee, mutta juurakko kasvaa ja karikettakin tulee.
Maaperähiilestä näyttää olevan puhe.
Metsät vanhetessaan sitovat enemmän hiiltä maaperään. Tämän väitteen on pakko olla oikein. Väittäisin, että luonnonmetsässä maaperähiilen ja elävän puun suhde 40/60 ei päde. Tuo suhde voi olla jopa 25/75. Minulla on sellainen tuntuma tähän luonnonmetsän dynamiikkaan, että elävää puuta on n 200 m3/ha ja lahoa pintapuuta 100 m3/ha. Tästä olen päätellyt, että tuo suhde 40/60 ei päde luonnonmetsissä. Toisaalta tuosta voi ainakin mielikuvatasolla päätellä, että luonnonmetsässä kokonaishiili on n 2x talousmetsän hiili.
Anneli julkituoma kohta 3 näyttäisi olevan täyttä huuhaata. Olisi ihan hyvä tietää peruste miten avohakkuiden vähentäminen lisää kasvua. Teoriassa jatkuvalla kasvatuksella pitäisi pystyä parantamaan kasvua, mutta ei tuo näytä toimivan käytännössä.
Se näyttäisi olevan totta, että hakkuusäästö vaikuttaa kasvuun. Mutta vähänkin pitemmällä aikavälillä (5 vuotta) vuosikasvu alkaa pienentyä.
Sinällään tuohan olisi aivan mahtavaa, jos hakkuita vähentämisellä metsät alkaisivat kasvaa niin, että rahisee. Prof Pukkala taitaa suosia tätä näkökantaa.
Minä en ymmärrä näitä risukonraivaus puheita. Minä olen tyytyväinen kun istutuskuusikkoon tulee kunnolla paksuvartista, n 5 cm halkaisijaltaan, roskapuuta. Hieskoivua, leppää, pihlajaa ja pajua. Kun tämän ryönän poistaa n 8 vuotiaana niin kuusien kasvu ei ole vielä kärsinyt, mutta raivausjäte on syväjuurista ja hitaasti hajoavaa. Maapohjan ravinteita on hyvin pintalannoitukseksi. Vesasyntyisesti kasvavat kovasti seuraavaan n 8 vuoden päästä olevaan raivaukseen. Mutta ravinteita on taas tullut rutkasti istutuskuusille.
Ensiharvennuksen ennakkoraivaus on kyllä tehtävä, mutta se ei paljoa vie aikaa. Ehkä 2 ha/päivä leppoisalla työtahdilla.