Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki tuolla kyselee minun laskelmieni perään, kun väitän, että khk inventaarissa on metaanin kohdalla 11% virhe.
Pitkällisen harkinnan tuloksena tulin siihen johtopäätökseen, että kukin saa tykönänsä miettiä mistä on kyse. Minä taannoin selitin tuon asian juurta jaksain eräässä toisessa blogikommentoinissa. Sain niin nenäkkään vastakommentin, että enää en kyseiseen kommentointiin osallistu. Muutenkin täällä esim Anneli vetoaa koko ajan IPCC laskentaan. Sen verran olen lukenut IPCC asioita, että olen kuullut, että 99% maailman tiedemiehistä on heidän laskentasysteemiensä puolella. Minä kuulun siihen 1% iin, joka näkee, että aivan perusasioissa ovat tiedevastaisia. Tuskin me 1% saamme mitään tolkkua asioihin.hikinen94 kyselee tarkkoja asioita. Minä lasken tuollaiset asiat summittain hyvinkin väljillä tarkkuuksilla. Markkinoijat lupailevat tehokertoimia 2,5 … 4. Todellisuus on 1,5.. 2 koko vuodelle laskettuna. Tuollainen tehokerroin ei ole missään suhteessa investointikustannukseen. Minun tapauksessani vaikeutta tuli myös siitä, että lisäksi piti olla puulämmitys. Tehokertoimella 3 homma olisi pelannut. Neuvoksi ilvp järjestelmän ostajille sanoisin, että järjestelmää ei kannata vastaanottaa ja maksaa ennen kapasiteettitestiä. Jossain keskustelussa osallistuja sanoi, että kauppojen hieronta loppui heti kun kapasiteettitestiä alkoi vaatia.
Minä olen moneen otteeseen yrittänyt täällä puuttua khk inventaarin metaanivirheisiin. Esim jätehuolto ja karjatalous metaani on n 5 milj tn co2ekv. Virhettä väärästä ekv arvon laskennasta tulee 11 % eli n 0,5 milj tn.
hikinen94 kyseli kokemuksiani ilmalämpöpumpusta. Minä tiedän, että ne ovat hyviä, mutta en ala niitä lähiaikoina hankkimaan. Minä puhuin ilmavesilämpöpumpuista. Puulämmityksen tilalle tai rinnalle niitä ei kannata asentaa. Suora sähkö on parempi. 8 vuoden lisäsähköt saa ostettua investointikustannuksella.
Minulta ainakin pimeni kaikki ylen kanavat. Mtv sentään näkyy. Kai se on jotain sensuuria vai mitä lie, kun kuitenkin joudun täyden yle maksun maksamaan.
Pörssisähköä en ole kokeillut, mutta sen verran nyt tiedän kokemusperäisesti, että jos on ollut puulämmitys ja varaajan kapasiteetilla voi kovillakin pakkasilla lämmittää talon aamusta iltaan (myös käyttövesi) niin pörssisähkö on halvin ratkaisu. Vesi-ilmalämpöpumput ovat täyttä huuhaata. Varaajattomaan lattialämmitykseen kuitenkin ihan ok jos laitteisto on huonetiloissa.
Minä olen edelleen sitä mieltä, että suurin syy näiden hiililaskelmien epäonnistumiseen on tieteen tekijöiden ymmärryksen puute maksimivuosikasvun dynaamisesta tasapainosta. Olen varma, että jos tällainen nieluhysteria olisi ollut vallalla 70, 80 luvuilla niin olisi löytynyt professoreita sanomaan, että ainahan nielua lötyy ja voidaan jopa laskea kuinka paljon. Nykyiset tutkijat väittävät, että se on metsän ja hakkuiden vika jos ei ole nielua. On siinä eroa.
Täytyy kyllä ihmetellä eikö kellään kommentaattorilla ole vanhan metsälain aikaista metsätaloussuunnitelmaa, jossa suositeltaisiin koko vuosikasvun hakkaamista. Sehän oli aikoinaan hyvin hoidetun metsän tunnusmerkki ja päämääräkin.
kmo ei taida osata laskea klapien kustannuksia.
1 m3 puuta tulee n 160 litraa öljyä vastaava lämpö. Suunnilleen 1,6 im3 klapeja. Kantohinta ja konekustannus ovat minimaalisia. Työtä on paljon. Ja Suomessahan on perinteisesti keskitytty työn verotukseen. Toisaalta työstä on pulaa. Kyllä klapien teon työ on aina yhteiskunnan (ja sähkön hinnan) kannalta edullista verrattuna työttömyyskorvausten maksuun.
Minä en sinällään vastusta tuulivoimaa. Mutta jos tuulisähkön tuotto menee ulkomaille tai lainojen korkona kansainvälisille pankeille niin kantani on ehdoton EI.
Se että korvataan puuenergiaa tuulisähköllä on järjetöntä. Puuenergian tuotot sentään jää pääosin kotimaahan.
Pohjapadoista näytetään puhuvan suo-ojituksissa. Yleensä soilla on luonnollinen pohjapato. Kallioksi sitä useat sanovat. Ei pohjapadolla mitään vedenkorkeutta säädetä. Sadanta ja säiden lämpimyys hoitaa veden korkeuden pohjapadon pinnankorkeuden alapuolella.