Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Metsän terveyttä ja kasvukykyä voidaan parantaa sopeuttamalla hoitotoimia kunkin tilanteen tarpeisiin. Esimerkiksi ”tahdikas harvennus” voi edistää puuston elinvoimaa ja vähentää taudinaiheuttajien leviämistä, kun samalla poistetaan heikompia tai sairaita yksilöitä. ”Istutukset” puolestaan voivat täydentää luontaisesti uudistuvaa metsää tai korvata taudin vuoksi menetetyt puut, jos lajivalinta tehdään paikallisten olosuhteiden mukaan.
Parasta, että toimenpiteet suunnitellaan tuottavalla tavalla – liian tiheä istutus tai väärä lajivalinta voi jopa lisätä taudinaltista. Luonnon omia uudistusmekanismeja (kuten siementen itäminen ja suojaisat kasvupaikat) kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon.
Tohtori A. Jalkanen aiemmin varoittaa, että sienitaudit ja muut mikrobit voivat levitä tuulen mukana pölytteenä. Erityisen suuri riski on maaperän mylläyksissä, kuten avohakkuilla, joissa patogeenit pääsevät helposti liikkeelle. Luonnonmetsät ovat sopeutuneet välttämään näitä tauteja, mutta häiriöt tekevät metsästä herkemmän.
Ukkojen jätökset ja likaiset tamppauskengät voivat myös levittää tauteja laajemmalle alueelle. Tästä syystä metsään kulkiessa olisi tärkeää huomioida hygienia ja välttää turhaa maaperän häiritsemistä. Taudit voivat aiheuttaa laajoja vaurioita sekä luonnolle että metsätaloudelle.
JK-menetelmällä luodaan monipuolisemmat ja pienimuotoisemmat uudistamisalat, mikä vähentää sekä tautiriskiä (koska puusto on eri-ikäistä ja tiheys alhaisempi) että hirvituhoja (koska taimet ovat paremmin suojattuna vanhemman puuston läheisyydessä).
Ongelmat eivät juurikaan johdu JK-systeemin puutteesta, vaan pikemminkin sen riittämättömästä käytöstä. Sen sijaan avohakkuiden laaja käyttö on usein taustalla laajoihin tuhoalueisiin. Monenlaiset saastuneet kuokat ja koneet levittää mikrobeja useaan kertaa taimijakson aikana.
Jospa nälkä olis siedettävämpi kun on ”viulut viinit laulut ja naiset” . On sitä terveyden paastoakin jolla voisi ylipainoinen kansa het’ hoitaa ison osan yhteiskunnan kuluista! Aliravitsemus on maailman suurimpia ongelmia mutta olut on siihen huono ratkaisu!
Vepsäläiset ja suomalaiset jakavat osin yhteisen historian ja luontoympäristön, heidän hyvinvointieronsa paljastavat, kuinka erilaiset yhteiskuntarakenteet ja resurssien käyttö vaikuttavat kansojen elämään. Kun Suomen puolella monimuotoisuus ja kestävä kehitys ovat tukeneet vaurautta, Vepsäläisten perinteet ja mahdollisuudet ovat jääneet alueellisen epätasa-arvon ja politiikan varjoon. Laatokka on enemmän kuin vesistö , raja – se on myös kertomus siitä, miten samankaltaiset kansat voivat kukoistaa tai kärsiä riippuen siitä, millaisen ”metsän” yhteiskunta heille kasvattaa.
Nyt, kun leikkaukset uhkaavat julkisia palveluita, on syytä muistuttaa: Velkarahat pelastivat Suomen, mutta niiden hinta jakautuu epätasaisesti.
Missä ne rahat ovat ? Valtiontaloutta pitää tasapainottaa – mutta ei vain leikkaamalla, vaan ohjaamalla talouskasvua ja verotusta niin, että hyötyjät osallistuvat myös korvausten maksamiseen. Koska velka ei ollut vain hätäapua – se oli myös sijoitus Suomen tulevaisuuteen. Nyt on aika varmistaa, että sen tuotto toimii ja jakautuu reilusti.
Osakeannit ovat osa sitä. UPM, Stora Enso, Metsä Group hyötyi energiatukiaisista ja investointiavustuksista uusiutuvan energian kehittämiseen. Osa rahoista meni kannattaville yrityksille (esim. metsäjätit tekivät ennätysvoittoja).
Pieniyritykset jäivät usein jälkeen, koska tukihakemukset olivat monimutkaisia.Kansanparannus ei tule pelkästään lääkkeistä tai terveyskeskuksista. Jääkiekon hurmos, teatterin sykähdyttävät tunteet ja musiikin riemukas syke voivat olla yhtä tärkeitä hyvinvoinnille kuin ruoka pöydässä. Kun ruumiin perustarpeet on tyydytetty, taide, urheilu ja yhteisöllisyys parantavat mieltä – ja terve mieli kantaa terveen kehon ja älyn hoitaa vanhuuden.
Roomalaiset tiesivät sen: leipää ja sirkushuveja piti riittää. Nyt tiede vahvistaa, että kulttuurin ja liikunnan ilo ei ole vain viihdettä, vaan metsäkin on osa kansanterveyttä. Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista, mutta ilman jääkiekkokaukaloiden yhteisöllisyyttä ja kansallisteatterin kertojaa se olisi köyhempi paikka – myös terveyden kannalta. Ilman iloa ja yhdessäoloa jää vain tyhjä maha ja tylsistynyt mieli.
Yhteiskunta metsän tavoin: Tehokkuus ja monimuotoisuus tasapainoon hyvinvoinnin kanssa.
Metsänhoidossa tehokkaat menetelmät tuottavat tulosta, mutta monimuotoisuus takaa pitkän aikavälin kestävyyden.Samaa mallia voisi soveltaa yhteiskuntaan: tuottavimmat alat, kuten teknologiasektori, saisivat kasvun edellyttämät resurssit, kunnes niiden tuotot mahdollistaisivat laajemman hyvinvoinnin.
Toisilla on jatkuva Juhannus. On kyselty mistä se rikkaus on syntynyt?
”17.2.2016, 06:16
Laskin omat luvut menneeltä viideltä vuodelta:
2,5 mottia / ha / vuosi.
Tukkia 50% ja kuitua+energiapuuta 50%.
Ajanjakson alkupuolelle osui voittopuolisesti energiapuuhakkuita.
Kaikki hakkuut pystykauppoina tai korjuupalveluna.”Se on siinä!