Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kun omat reaaliaikaiset rahantuottoluvut ja metsätilan todellinen kannattavuus ovat täysin hämärän peitossa, on tietysti kätevää siirtää maalitolpat maakuntatasolle ja alkaa hallita puolta maailmaa säätä myöten.
Jos metsänarvioinnin perusteet ja investointien nettonykyarvot sakkaavat jo yhden tilan tasolla, globaalien ilmastohyötyjen mikromanageeraus on pelkkää teoreettista sumuverhoa. Parasta on, että te siellä mielikuvissanne jatkatte kuvien ja kasvattamista taimiopilla rahatta – me täällä käytännön maastossa keskitymme myymään järeää tukkipuuta, joka tuo konkreettista tulosta ilman maailmanparannusretoriikkaa. Metsä on silti luonnonmukainen hiilinielu kakkine lintuineen. Kuusen kuvassa on tuhottu metsä! Huomasitteko.
Pöllinlukijan teoria ei pidä paikkaansa. Kasvu on jatkuvan kasvatuksen (jk) puustoissa nykyisin kaiken aikaa moninkertainen juuri siinä osassa, joka tuottaa rahaa nopeasti – se näkyy selvästi lustokuvastani. Visapään latvus on tietysti jalostettuna ja saunarituaaleissa arvokas, mutta se puoli kuuluu jatkojalostukselle, ei tähän metsäkeskusteluun.
Perko 28.10.2026, 11:07Kysymys ei liity jk puustoon . Aukeat paikat eivät tuota 50 vuoteen taloudellista hyötyä puilla! Eikä sen jälkeen peitä korko kuluja.
Perko 28.10.2026, 08:38Keskittyisit visa pusikoiden raivaukseen ja ota naapurin jämäkästä jk-myynneistä oppia. Siinä missä toiset kompastuvat omiin ruotsalaissanoihin, toiset tekevät tulosta. Avohakkuu levisi aikoinaan kuin hölmöläisten ikkunoiden teko – valoa yritettiin tuoda tupaan säkittämällä ( taimia) tai seiniä kaatamalla, mutta lopulta jäljelle jäi vain paljas ja tyhjä maa. Se on täydellinen oppikirjaesimerkki siitä, miten lyhytnäköisellä toiminnalla hukataan omistajalta metsän todellinen arvo ja laatu.
Perko 26.10.2026, 20:02Lähtivät jo kuukausia sitten harmi kun en hokaissut neuvoa Hartolan raivauksille, tulevat kesällä jälleen varaavat ennalta ajan ja pääsen mukaan. Heillä otaksun oleva yhteisesti lähemmäs 10 t ha puitten valtaamaa juttua josta hermoilematta hävittävät puita. Sellaisia vieraita.
Perko 26.10.2026, 16:22Ruotsalaiset metsänomistajat kopioivat suomalaisia jk-laskelmia ja virittävät parhaillaan näitä samoja eri-ikäismenettelyjä käyttöön.
Perko 26.10.2026, 15:08Mistä minä tietäisin, antti tuisku; iskelmää lainaten. – Miksi metsäyhtiöt hakkaavat omatkin metsänsä avoimiksi – ehkä siksi, että kun teollisuuden koneisto on kerran rakennettu nielemään massaa, se vaatii ruoakseen halpaa kuitua ja propsipuuta. Yksityisten jäljelle jäämästä puustosta ei ole heillä mittää väliä mistään muustakaan.
Perko 26.10.2026, 14:22A’ haa ! . Harmillista ovat metsätienvarrella ja kartanon kohdalla niin kaukana peltojen takana horisontissa erottuu vain puustoisina eivät ole vielä paljaaksi hakattuina. Google ei arvannut kuvaustarvetta noin tärkeäksi., voin pyytää.
Mutta siellä Hartolan Mäntypääntiellä 631 -633 kohdilla oli tienvarressa varsin hyvässä mallissa jollakin jk kasvu menossa jota voi käydä kiinnostuneet Googlella katsomassa. Arviolta lähimmät 30 vuotta tuotto on vuodessa~ 400 – 700 € per ha, ei huono eikä maksa paljon! En kuvannut arviointiin luvatta kun on vieras puusto ( luvaton arviointi on kielletty) aidan rakosistakin.
Perko 26.10.2026, 12:43Huomasin lehdestä juttua niistä vuosikymmenten takaisista vanhoista asioista, ja siinä oli juttu meidän taimitarhamme perustamisesta. Noita puita on niistä kaikkein ensimmäisistä silloisista koulituista vielä muutamia jäljellä, ja ne saavatkin jäädä muistoksi seuraavia juttuja varten, jossa käsitellään jälleen muutosta.
Perko 26.10.2026, 12:27Arvioikaa ensin ne puunmyynnit aareittain omalta tontiltanne jättäen omenapuut lukematta, joskin sekin on turhaa, koska jos teillä olisi ollut aito ajatus puunmyyjän tuottavuudesta, se olisi näkynyt toiminnassanne jo ajat sitten.
Perko 26.10.2026, 11:17Puuntuotantoa optimoidaan pitämällä suuri osa puustosta nopeimmin kasvavassa vaiheessa. Toisin kuin yleisesti luullaan, kulujen tehokas poistaminen ei vähennä kasvua, vaan jatkuva kasvatus (jk) toteuttaa tätä parhaiten: se nostaa todellisen myyntituloksen koko pinta-alalla 3–5-kertaiseksi ja tuottaa jatkuvana kiertona 15–20 prosentin arvokasvun. Tämä todellisuus murentaa kuvitteelliset akateemiset mallinnukset, jotka perustuvat vain avohakkuuaukkojen odotteluun tai yksittäisten nurkkahongikoiden ihmettelyyn.
Jatkuvassa kasvatuksessa vuosilustot todistavat kasvun ylittävän nykyisin reilusti aukon hyödyt, minkä vuoksi on opeteltava oikea eri-ikäisrakenteisen puuston menetelmä, jossa tuotto tehdään huikealla tukkipuun tuotannolla.