Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Arvoisa ”Nostokoukku”,
Kiitos mielenkiinnostanne koulutusohjelmaamme. Vastaamme tarjouspyyntöönne alla esitetyin ehdoin.
Tarjous:
– Tarjoamme kattavat neuvontapalvelut teidän tarpeitanne soveltaen
– Hinta ja tarkat palvelut sovitaan yhteisesti
– Maksuehtona etukäteenmaksu kuitattavana Y-tunnuksellisille huvijärjestöilleViestintä:
Teidän viestintänne seurallenne voitte välittää, että ongelmaan on ratkaisu saatavilla, mutta sen toteuttaminen vaatii aikaa ja systemaattista työtä.Yhteystiedot:
Nimimerkin perusteella emme voi jakaa yrityksemme yhteystietoja. Pyydämme teitä ottamaan yhteyttä turvallisemman viestintäkanavan kautta täydentääksenne yhteystietonne.Seuraavat vaiheet:
1. Ota yhteyttä turvallisella tavalla yhteystietojenne jättämiseksi
2. Sovitaan tarkemmat palvelut ja hinta
3. Lähetämme virallisen tarjouksenKiitos mielenkiinnostanne ja odotamme yhteydenottoanne.
Ystävällisin terveisin,
Perko
Kouluttamattomat koirat ja korstusta hakevat metsästäjät eivät pysty hoitamaan tehtäväänsä asianmukaisesti. Lähes vuoden häkissä pidetty ja sitten metsään karkotettu koira, jota käsketään ”hakemaan hirveä”, on ongelmallinen tapaus. Stressaantuneet ja eristyksestä äskettäin vapautuneet koirat ovat aggressiivisia ja käydä ihmisten tai muiden koirien kimppuun, mikä on vaarallista. Susi on oppinut vahtimaan omaa saalistaan eikä salli reviirilleen vieraita saalistajia. Tehtävään on kovin epävarma metsästäjien ja koiriensa kanssa eivätkä edes halua poistaa haittaa.
On etsittävä muita keinoja poistaa hirviä tuhoamasta metsätalouden elinkeinoa. On selvitettävä ministeriössä, kasvatetaanko metsissä puita vai hirviä. Metsästäjät kuvittelevat olevansa ”ritareita”, mutta heidän toimintansa ei ole elinkeino – vaikka valtio on antanut tälle vastuuttomalle porukalle valtuudet määritellä ihmishenkiin ja hirvituhoihin liittyvät käytännöt. Nykyisellä opilla ei onnistu, jotta hirvituhojen kierre katkeaa. Muuten on metsänvalvontaan viranhoitajat mutta tähän ei heiltä älyä riitä.
Hirven aiheuttamat haitat nostavat siitä saadun lihanhinnan yli 100 € kilo. Siihen ei kuuluu vielä vakuutusten vahingonkorvaukset ja ihmishenkien, vammojen hintaa ei voi määrittää ja jokaisen menehtyneen ystävien surua. Onko jotain muuta suurempaa järjenköyhyyttä ”loordien” huvitukseen? Huvimetsästys hirviseurueessa !
Susi, karhu, ilves ja kettu ovat tarpeellisia metsälle jossa kasvatetaan puita. Poistavat hirviä, peuroja ja myyriä ym punkkihaittaa . Koirasta en tiedä olevan juurikaan hyötyä puustolle kun niille haetaan ruokakin apteekin tai erikoisliikkeen hyllystä. Koirat voivat olla myös omistajalleen vaaralliset ja lapelle aiheuttaa hengenmenon. Koiran omistajat laskee niitä kettu ja jänis ajoon luvatta toisen maalle. Ei kai ole mitään liikkuvaa siinä päässä.
Pari koiraa, turhaan kettujen perästä jos susi poistaa niin siitä on ölö mölö, mutta jää kertomatta sen hirvilauman varjelusta joka vammauttaa , tappaa tiellä ihmisiä ja aiheuttaa miljardien edestä muuta tuhoa. Niitä luetaan säilöön seuraaviin jahtaajien saaleiksi tulevat vuosien päähän. Niin, että on putki tukossa miten ajattelette. Mitään vastuuta ei ole mistään.
Puuki on kyllä oikeassa, ” ,.. ei pidä muistella kärsimäänsä pahaa..” , eihän se sillä korjaudu. On vaan jotenkin nekin ohjeet nieleskeltävä kuin yya -sopimus, mutta eivät ne historiasta häivy. Säästäväisyys toimii tuoton parantuessa ja luonnon varat säästyy kun hakee puuntuotantoon sopivampia menetelmiä. Vapaus paljastaa osaamattomuutta, eikä tunnu kelpaavan.
Jalmarin tuotanto on nyt ehkä hieman alle kaksi % noilla tiedoilla. Mutta jos sijoituksia perustuksesta on edelleen riippana 60 v niin sitten se puusto heiluu kyllä miinuksella.
jupesa , ” kun arvokasvu% (puiden kasvun) alittaa pysyvästi tuottovaatimuksen ” . Tuossa on vielä vaara harhaan olemassa jos ei muista niitä menneitä rahan ja työn menoja. Tarkka laskenta tekee menetelmän kannattamattomaksi noilla keskiverto kasvunnopeuksilla. Etenkin ankara verotus ei palkitse ahkeraa tamppaajaa.
Pohjoiseen tekojärvienalle jäi jonkin verran metsää, muuta eikö nuo tiet ja sähköjohdot ole rakennettu, pelloille, järvien yli ja paljaaksi hakatulle aukeille. Paljaaksihakkuista muualla eivät valita alle jääneestä metsästä. Niitä on kuitenkin jonkin verran ja kestävät pitkään ilman minkäänlaista hyötyä.
Metsanhenki 77 päättelyihin kun lisää sijoitukset ja +/- korot niin lukemat muuttuu ja tehtävä käy monimutkaiseksi jaksollisessa systeemissä.
Oman sijoitustuottovaatimuksen (esim. ”haluan 4% tuoton”) asettaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan siihen, milloin metsä kannattaa hakata.
Pitkät, matalakorkoiset jakso edistävät puuvarannon kasvattamista. Korkeat korot johtaa lyhyempiin kiertoihin ja aikaistuvaan hakkuuseen.
Sijoitusraha ei ole vain abstrakti käsite vaan konkreettinen ja voimakas ohjain metsätaloudessa. Jos vuosittaista kasvua haetaan, se määrittää, kuinka kaukaisen tulevaisuuden tulot arvostetaan tänään, ja sen vuoksi se on keskeisessä roolissa sekä hakkuuajan, että koko metsäsijoituksen tuottavuuden arvioinnissa.