Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Metsanhenki 77 päättelyihin kun lisää sijoitukset ja +/- korot niin lukemat muuttuu ja tehtävä käy monimutkaiseksi jaksollisessa systeemissä.
Oman sijoitustuottovaatimuksen (esim. ”haluan 4% tuoton”) asettaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan siihen, milloin metsä kannattaa hakata.
Pitkät, matalakorkoiset jakso edistävät puuvarannon kasvattamista. Korkeat korot johtaa lyhyempiin kiertoihin ja aikaistuvaan hakkuuseen.
Sijoitusraha ei ole vain abstrakti käsite vaan konkreettinen ja voimakas ohjain metsätaloudessa. Jos vuosittaista kasvua haetaan, se määrittää, kuinka kaukaisen tulevaisuuden tulot arvostetaan tänään, ja sen vuoksi se on keskeisessä roolissa sekä hakkuuajan, että koko metsäsijoituksen tuottavuuden arvioinnissa.Olin jo kysymässä A J : n tiedoista tervalepän pistokkaista ja taimista.. Puuroffa sanoo: ”Tammi vaatii paljon valoa etenkin varhaisimman nuoruusvaiheen jälkeen.” Tammi kasvaa ihan lepikkoon istutettuna ilman näreitäkin. Avomaalla pihapuuna on vahva oksatuotanto.
Mitä parempi maa niin sen paremmin mänty kasvaa ja sinne sekaan pylväsharvuuteen leppien sekaan se ei varjosta niin pahasti kuin kuusi. Kasvaa se tervaleppä kohtalaisen ylhäälläkin ei tarvitse olla suoraa vedessä. Valamon saarella on vankka tervaleppä puusto ylhäällä rinteessä. Ojanvarrethan ovat sille otolliset.
Miten siihen soveltuisi tervaleppä tai tavallinen luomuna ja männyt saataisi olla mutta kuusia istutettuna mahdollisimman vähän. Lepät lisää kasvuvoimaa! Komea metsä siitä tulee.
”Ilmeisesti Viron sahoilla menee kohtuullisen hyvin, koska latva 13,0 cm ja pituus 3,1 m puusta kannattaa maksaa 90 euroa kuutiolta ja vähän isommasta 3,1 metrisestä satanen.”
Propsintuotanto ei ole kilpailukykyinen, Suomessa ”jalostaja”/välittäjät eivät halua kohentaa kilpailulla puuntuottajan tuloa. On outoa kieroutta tuossakin! 300 – 400 % !!
Puunkasvattajan/ myyjälle on tärkeää, että loppukäyttäjän mieltymys on samansuuntainen. Välittäjien ja trokarien tavoitteet eivät ole ratkaisevia loppukäytössä. Välittäjäyhtiöitä kiinnostaa osakkeenomistajalle riistetty tulo. Mitään muuta tavoitetta ei ole millainen jälki jää. Vaihtavat maanosaa kun jälkienhoito on edessä kuin kaivoksilla.
Reilunkaupan välitys on antanut odottaa puutuotannossa. Hallinto oli avustamassa tuhoon ja sen korjaus kestää pitkään!
Lukijalta: Jatkuva kasvatus sopii kaikenlaisiin kasvatusmetsiin – Mielipide – Maaseudun Tulevaisuus
Tuossa jutussa on paljon sanomaa. Harvat ajatukset ja näytöt tekee yhtä suuria parannuksia. Tosin kyseessähän on aiemmasta virheestä jota nyt joutuu korjailemaan. Voisi vertailla niistä paljaaksihakkuilta jälkeen saatuja tuloja useammalla vuosikymmenellä paljonko se 20 % lisä tekee esim Päijänteen Itä laidalla ja siihen vielä ne talletustuotot päälle.
Menoissa on myös säästöjä bensassa ja tamppaajan palkkiossa josta yhteiskuntakin hyötyisi avustusten verran 3000 – 5000 € / ha. Tai voisi toimia hyödyllisessä tuottavassa tehtävässä.
Ulkomaisenvelan maksuun pitäisi olla parruilla lastattuja kontteja noin yks per suomalainen eikä siitä jäisi palkkoihin vielä mittään. Ottamalla suomalaisten pankkitileiltä 10% saisi 12 miljardia € , velka ei enää kasvaisi. Ulkomaisilta ”saaristo” sijoitustileiltä voisi hoitaa velan kerralla, säästyisi laivaväylät satojen kilometrien pitkiltä jonoilta ( 400 metristä 250 laivaa). Vertailuksi, sotakorvaus junat ryssälle olisi ylettynyt hyvin Pariisiin asti ja vielä takasinkin.
Tämä vaan siksi ettei saata puut keretä kasvaa velan mukaan.
”Etelä-Suomessa arvokasvu prosentti on suurimmillaan, kun rungot kasvaa kuitupuun mittoihin. Euromääräinen arvokasvu on kuitenkin suurinta silloin, kun aiemmin ainoastaan kuitupuun laatu vaatimukset täyttäneet rungot järeytyvät tukkipuun kokoluokkaan” 18- 23 cm.
Tuota metsän viisaat eivät kerro alaharvennuksen myyjälle.
Uusilla lajittelulinjoilla on konenäkö ja hieman ohjelmaa joka päättää pölkyn käytön.
Pikkutukille tai parrulle oli aikoinaan Aasian käyttökohteet varsin on nykyisinkin. ” Tatamin mittoihin” tarkasti tehdyt olivat Japanissa tarpeellisia ja ” epyktin parrusta ” puhui naapurin mummo jo 70 vuotta sitten. Nykyinen kauppahinta on~ 300 – 500 € , niin, se on jopa 10 kertainen kuituhintaan. Valikoiduista pölkyistä ei veistosahan jälkeen hukkaan paljoa pintoihin jää, hieman valmista haketta. Juttu vaatii myyntiosaamista!