Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Huvittavaa tuo Visakallon ja Suorittavan jo vuosia jatkunut kiistely energiakorjuusta kun molemmat ovat oikeassa. Ja väärässäkin. Olen ymmärtänyt, että Visakallo kasvattaa etenkin männiköitä tiheänä, mutta kuitenkin tilajakaumaltaan hyvällä mallilla. Kyllä näissä onnistuu riittävän ajoissa tehty energiaharvennus oikein hyvin ja väitän, että myös urakoitsijan näkökulmasta suunnilleen niin hyvin kuin ensiharvennus voi ylipäätään onnistua. Suurempi kertymä paikkaa urakoitsijankin tulosta. Ihan hyvä malli männiköiden kasvatukseen ja latvusten kunto pysyy hyvänä kun harvennetaan riittävän aikaisin. Olen aika varma, että Visakallo osaa ajoittaa hakkuut oikein
Suorittava jankkaa, ja ihan syystä, hoitamattomista nuorista metsistä joissa myös energiahakkuu on vaikeaa, hidasta ja kertymäkin jää heikoksi. Näissä ei pärjää metsänomistaja eikä urakoitsija.
Se kannattaako metsää tietoisesti kasvattaa niin, että energiapuuharvennus on käytännössä välttämätön vaihe? Hyvä kysymys. No ei kannata mikäli lopputulos on on metsän kunnon osalta huono. Visakallon tapauksessa näin ei ole. Visakallo tuntee varmaankin paikalisen markkinan ja näkee, että karsitulle rangalle on kysyntää hyvin hoidetuissa metsissä Päität-Hämeessä jatkossakin. Itsekin uskon noin olevan vielä pitkään. Hoitamisessa tinkiminejn ja energiapuuharvennukseen ajautuminen (Visakallo ei ole ajautunut) puolestaan on huono ratkaisu. Jos taustalla ei ole suunnitelmaa, kokemusta ja näkemystä, niin metsää ei kannata kasvattaa ”toivotaan, toivotaan” hengessä huonosti kannattavaan energiapuuharvennukseen hoidosta tinkimällä. Visakallo ei käsittääkseni pyri raivaussahatöissä varsinaisesti mistään tinkimään.
Metsänkasvatuksen monien muotien yksi vaihe oli ihan kuiduttavan teollisuuden nostama kylvömänniköiden korjuu joukkokäsittelyllä. Taisi hiipua se, mutta ei varmaankaan ihan toivoton ajatus kuitenkaan. Kaikkien asioiden takaisin muotiintuloa ei voi toivoa, yksi näistä on reikaperkaus jota näköjään taas nostetaan sekametsien lisäämiseksi. Toivottavasti se menee uudestaan pois muodista hyvin nopeasti.
Pieni, mutta pitkävartinen kastikekauha on kätevin raeboorin viskomiseen. Pölyä siitä jonkin verran irtoaa ja leijailee. En suosittele sen hengittämistä. Niinkin radikaali voisi olla, että kostuttaa rakeet juuri ennen levittämistä pienellä määrällä vettä tai sitten käyttää hengityssuojainta. Stihlin sumuruisku painaa tyhjänä 16kg ja siihen rakeet päälle, joten vaatii kovakuntoisen käyttäjän. Bortrac on hyvällä kalvopumpullisella reppuruiskulla (Solo) helpompi (ergonomisempi) levittää kuin rakeet. Milwaukee ja Ryobi reppuruiskut ovat hyviä nekin. Vettä ei ole mikään pakko laittaa joukkoon kuin tilkkanen. Pienikin vesimäärä notkistaa Bortracia merkittävästi. Itse olen laittanut vettä 5 litraa ja bortracia loput 10litraa ja hyvin toimii ja lentää pitkälle messinkistä säätösuutinta säätämällä. Ja ainakin Solon ruiskusta kulkee kyllä laimentamattakin ihan hyvin.
Jos muut hivenet kiinnostaa, niin ainakin sinkkiä ja kuparia saa YaraVita sarjasta hyvin väkevinä versioina (Zinktrac ja Coptrac). Näitähän Kemiran aikaisissa lannoitteissa oli ja on nykyisessä Metysän NP:ssäkin 0,1%. Kovin isoja määriä tuskin tarvitaan, varmasti jo 1kg/ha riittää jos tarvetta ylipäätään on. Harvoin on. Zinktrac on niin vahvaa että jo 2litraa/ha riittää varmasti. Sitä en osaa sanoa kuinka paljon vettä tarvitaan näiden notkistamiseen ja miten toimivat yhdessä bortrackin kanssa.
Tätä olisi hyvä vaikkapa Metsälehden selvittää perusteellisesti. Minulla on käsitys, että metsäkiinteistö arvostetaan taseessa lähtökohtaisesti hankintahintaan. Tämä kannattaa muistaa jos siirttää metsätiloja yhtiöön aporttina. Millä arvostustasolla tämä kannattaa tehdä? Varainsiirtoveroseuraamus tulee arvostustason mukaisesti. Jos oma ostohinta on matalampi kuin arvo aporttina, niin tulee luovutusvoiton veroseuraamus, mutta jos arvo on alhaisempi niin saako luovutustappion hyödykseen? Metsävähennys ilmeisesti ”häviää”, eli jos yhtiö myöhemmin myy metsätilan niin mitään metsävähennyksen tuloutusta ei seuraa? Vai seuraako se jo aporttina siirtämisen yhteydessä, tuloutuuko metsävähennys siinä? Taseessa olevaa arvoa voi sitten tilinpäätöksessä laskea tai nostaa ja tällä on tulosvaikutus. Edelleen en ole varma, mutta ilmeisesti maa-alueen, joka metsäkiinteistökin on, arvon taseessa voi pitää hankintahinnan suuruisena vaikka tekisi hyvinkin reippaita hakkuita. Mitään pakkoa arvon alaskirjaamiseen ei tällaisessakaan tapauksessa ole? Jos näin on, niin yhtiön nettovarallisuus nousee aloittevallakin yhtiöllä nopeasti kun hakkuutuloilla voi maksaa metsätilan hankintaan otetut lainat (jos sellaisia on onnistunut saamaan) nopeastikin pois.
Sitten kannattaa myös tarkkaan miettiä tilannetta jossa metsäomaisuudesta luopuu osittain tai kokonaan. Ja mitkä veroseuraamukset koituu sukupolvenvaihdoksessa ja vähemmän suunnitellussa sukupolvenvaihdoksessa, eli jos kuolee?
Aloituksen kysymykseen, omilla ja lähipiirin palstoilla ei mainittavia hirvituhoja viime vuosina. Havainnot Saarijärveltä ja itäiseltä Uusimaalta, joissa runsaasti tuhoalttiissa vaiheessa olevaa männyntaimikkoa. Kiteellä 5ha taimikko tulossa ”riskivaiheeseen”. Uudistaminen männyllä istuttaen ja kylväen jatkuu samoin kuin varhaisperkaukset 4v kuluttua uudistamisesta. Ja varhaisperkauksen toistaminen (vain tarvittaessa), jolla varmistetaan männyntaimien nopea nousu.
Kantoapua löytyy edullisesti ja vuokraamalla tarpeeseen vielä edullisemmin vaikka hakusanoilla:
Dumpperi paclite htl350
sähkökottikärry 100
näitä saa 20-40€ per vuorokausi joten kokeilu ei paljoa maksa.
Typpilannoitteen levitykseen aion tuota dumpperia kokeilla kun on helpot maastot. Akkukäyttöinen kottikärry toimi taimien kuljetuksessa pari vuotta sitten ihan hyvänä apuna.
Kannattaa tutustua Pohjois Karjalan sähkö Priima-pörssisähkösopimukseen. Siinä voi kiinnittää hintaa hyvin joustavasti vaikka kuukausikerrallaan. Tätä kirjoittaessani tarjoavat maaliskuun kiinnitystä hintaan 7,418snt/kWh (sis. alv25,5%) ja monenlaista muuta jaksoa on myös tarjolla kuten 1.3.2025-31.12.2026 jakso kiinteään hintaan 6,777 snt /kWh (sis.alv25.5%). Toimitusmaksu: 0,456 snt/kWh, Kuukausimaksu: 4,56 €/kk sitten päälle. Joku pieni kulutusvaikutsu näissä on.
Stora Enson 2013 tilipäätöksessä yhtiön metsäomaisuus arvostettiin 6,92 mijardiin euroon (2,02 miljoonaa hehtaaria Ruotsissa) ja tänään yhtiön markkina-arvo pörssissä on 8,36 miljardia euroa. SE:n koko liiketoiminnan arvo on siis luokkaa 1,44 miljardia euroa.
Männyn kantojen nostossa on ongelmana mukana kulkeutuvat kivet. Nostolaitetta kehitettiin, se tarttui kantoon suoraan päältä ja laitteessa oli ravistin jolla maata ja kiveä saatiin karisteltua pois. Silti kiviä jäi liikaa ja männiköissä kertymäkin jäi/jää liian pieneksi.
Keskiravinteisen tai hiukan heikomman kuusikon kannonnosto ja männyn käsinkylvö toimii erityisen kustannustehokkaana uudistamisketjuna. Jos viereiset kuviot ovat hyvälatvaisia männiköitä niin uudistuu luontaisestikin. Voi tulla toki hyvä koivikkokin. Raivausahaa vaatii, mutta hyvä tulee ainakin ”poutivilla” mailla. Jos on paljon kosteutta ja hikevä maalaji niin sitten pölähtää täyteen hieskoivua. Tänä keväänä pitäisi männyllä olla hyvä siemenvuosi, mutta jos leimikko on vielä pystyssä niin siitä ei ole iloa kun havutkin pitäisi ajaa.
Selvä
Rane2, Mehtäukko ja moni muu. Alstorista en puhunut mitään, lasken sen mönkijäksi. Malwa on jo ihan eri kokoluokkaa. Voi olla, että sekin on lelu. Päivääkään en ole puuta ajanut, mutta leimikoita olen nähnyt ennen ja jälkeen hakkuun paljon. Viisi metriä leveitä ajourat ovat nykykalustolla. Puuntuotoksen kannalta se on liikaa, ei kai näin selvästä asiasta kannata edes keskustella. En kaipaa mitään pienkoneita metsiin, mutta Lokomo 910 kaltaisia painoltaan ja leveydeltä. Sekin toki on fakta, että kuljettajien vaatimustaso ergonomian suhteen on noussut, halutaan konttorilta nyky Ponssen ja JD:n olosuhteita. Ihan ymmärrettävää.
Tasainen tilajakauma ei pidä olla tavoitteena tietenkään vaan optimaalinen. Jos kuvion olosuhteet ovat tasaiset niin sitten optimaalinen tilajakauma = tasainen tilajakauma. Ja kun ensiharvennuksessa tilajakauma on optimaalinen, niin toisessa harvennuksessa ei ole mitään tarvetta tukeutua vanhoille urille vaan ne voi puhkoa siinä käytettävän kaluston tarpeen mukaan. Ja tuloksena on senkin jälkeen optimaalinen tilajakauma, eli parhaan latvuksen omaavat puut jokseenkin tasaisesti pystyssä. Ja joo joo, kuvion sisällä voi olla hyvin voimakasta vaihtelua kasvupaikoissa ja ajokelpoisua kulku-uria vähän. Jos näin on niin niiden mukaan tietysti mennään.