Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Sahalta tulee hirveä määrä kuitua sahausjätteen muodossa. Sahat käyttävät osan hakkeesta itse. Jos sahausmäärä pienenee, sahat käyttävät ehkä saman määrän sahausjätettä itse ja sellutehtaalle menevä osa pienenisi radikaalisti. Kuitenkin tukin valikoivalla ja valistuneella katkonnalla kompensoidaan ja kuitupuun hinta säilyy ennallaan.
Ilmesesti hyväveli kerho on myöntänyt oikeuden koijareille ostaa metsätiloja 40 vuotta sitten. Metsämaata ei saanut ostaa läheskään kuka tahansa. Tuo metsämaan omistuksen mahdollisuus kenelle tahansa vähitellen nosti tilojen hintoja. Mutta hintojen nousu tapahtui hitaasti ja tuossa välissä ne parhaat saumat tietysti oli ja oltiin vielä pinta-ala verossa. Pitää muistaa että velkaraha oli tuolloin erittäin kallista ja korot heitteli, nykyisellään riskit pitkän velan kanssa ovat markka-aikaan verrattuna mitättömän pienet. Eli persaukisetkin uskaltaa sijoittaa ja tuoton ei tarvitse tulla heti ja taas metsätilojen kysyntä kasvaa.
Meni näköjään väärään ketjuun, kun oli taas tuo keskustelu rönsynnyt.
Jos on peltoistutuksia ja mahdollisuus ajaa traktorilla tai jollain tampaten alue niin auttaa paikallisesti. Mutta jos myyriä on oikeasti paljon, niin kaluavat vaikka tukkirungosta kuoren ja taimet maapohjan ravinteista riippumatta, kun juoksevat pitkin metsiä. Kannattaako paljon muutakuin ihmetellä, tietysti jos voit vaikuttaa kettujen elämiseen alueella, niin nehän noita käyttää ruokana.
3 metristen mäntyjen latvasilmut syötiin, ct pohjan männyn luontaiset taimet syötiin, kuusen istutustaimet syötiin, mäntykuitukasojen alimmat puut kuorittiin. Täällä porukka oli sitä mieltä että metsot oli ollut asialla, ei tarvinnut tutkia, kun niitä myyriä oli siellä mäntyjen latvoissa ja oksilla niin että puut heilui. Metsälehti taisi kirjoittaa sitten kesällä että Keskisuomessa on ollut paikoin myyrätuhoja, tuhoja taisi olla kuitenkin aika laajalla alueella.
Turhaa byrokratiaa. Viranomainenkin todennut tarkistustyöt turhiksi, lähes poikkeuksetta metsämaa kasvaa puustoa. Ja jos vaikka hirvien talvehtimisaluetta, niin kuka ottaa taloudellisen vastuun jatkuvasta turhasta työstä. Jokainen saa kasvattaa sitä mitä haluaa, Kauhajoelle nousee uusi laitos joka haluaa raaka-ainneksi pajua.
Noinhan se on, en ole muuta väittänytkään. Kirjoitin: metsälain muutos aiheutti vakuusarvon alenemisen.
Lainaraha jotain sijoitusomaisuutta vastenhan on juurikin pelureille tärkeää, metsätilojen osalta pankit ovat vetäneet oikean johtopäätöksen, asuntopuolella tulee sitten ehkä ongelmia. Jos on päätoiminen omien metsien hoitaja, vakuusarvo asia on sovittava pankin kanssa, varmaan rahaliikenne senverran suurta että yhteistyöhaluinen pankki löytyy. Harmittaahan se kun pankista ei saa lainaa puoli-ilmaiseksi, mutta parempi kun lainamäärät ovat sitten maltillisia. Ja kyllä ne pankin vakuusarvot olivat vanhan lain aikaan retuperällä, jos hakkasit aukoiksi ja harvennukset lakirajalle, ei pankille mitään tarvinnut ilmoittaa, eli oikein pelureiden laina-apaja.
Metsätilaa ostaessa, jos myyjä jättää mainitsematta kiinteistöön kohdistuvia rasitteita tai velvollisuuksia, kuten mp-laina, voi olla että kaupan purkamisen ja kaupankäynnin kulut jäävät alkuperäiselle myyjälle. Eli käytännössä maksaa mieluumin velan pois. Onko asuntokauppa tästä jotenkin poikkeava. Minusta täällä on nimenomaan harmiteltu metsälain uudistamisen myötä sitä että metsätilan vakuusarvo on laskenut. Eli miksi asunto puolella pankit myöntävät lainoja noin leväperäisesti, vika on metsäpuolella tuolta osin korjattu. Ja metsätila kauppaa käydään velattomina, varmaan voi myydä mp-lainojen kanssakin, mutta ostaja tietää asian varmasti viimeistään kaupanvahvistajan selvittäessä sen niin että asiaa ei voi väärin ymmärtää.
Olen itsekin ostanut tilan, missä tievelkaa ja kauppakirjasta kaupanvahvistajan toimesta, sekä ennen kaupantekoa myyjän kanssa asia käytiin läpi.
Valtio ei koskaan saa tuosta putiikista sitä verotuloa, mikä myyntivoitosta olisi tullut.. Mutta parempi näin ehdottomasti, eli että omistaja päättää mitä tekee.
Kyllä tuolla metsässä pitäisi enempi tehdä, ongelma ei ole se että puuta ei nouse, vaan useimmiten se että sitä nousee liikaa. Jos ojitusmätästetään ja istutetaan ja sitten odotetaan 20 vuotta, niin eipä siinäkään järkeä ole. Eli oliko hyvä että uudistettiin huolella, pitäisi vielä vahtia taimikonhoidotkin. Jotain tarvis tehdä ja se on varmaan lähiaikoina tapahtumassakin, hyvä leimikko käy kaupaksi, risukkoon ei löydy tekijää. Kiinteistövero metsälle voisi ohjata omistusta osaaville. Ei naurata.
