Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Se on sitten muuttunut parempaan suuntaan. Joku sahuri puhui silloin kun lujuusluokitus tuli pakolliseksi, että taitaa loppua koko touhu.
Luulisi että nuo uutisen lujuusluokituksessa hylätyt tuotteet oli läpivalaistuja. No kehittävät prosessiaan. Paras kun puurakenteet kestäisi.
Voi olla että päästökauppa palauttaa pienpuun korjuun kannattavaksi ja risukoita ostetaan hoitoon kemeratuen hinnalla. Jos Suomessa halutaan laajentaa sähköä kuluttavaa teollisuutta, lisäenergian lähteellä on suuri merkitys. Päästöoikeuden hinta on moninkertaistunut.
Itse en usko että vihreät näkevät minkäänlaista puunkäytön lisäystä positiivisena. Kivihiili oli halpa väli ratkaisu ja siksi vihreiden mieleen, nyt halvinta on kivihiili korvata kotimaisella puulla ja turpeella, onko se halpuus nyt kuitenkin sivuseikka.
Ainakin Jyväskylän ympärillä mäkirinteissä on kuusikoita. Ja onhan noita muuallakin. Itselläkin oli aikoinaan keskenkasvuinen 70 vuotias kuusikko, missä se 400 mottia hehtaarille tuli päätehakkuussa. Tuossa avohakkuun tärkein syy yli 10 han aukko kuvion rajalla naapuritilalla, eli oisin kasvattanut muutoin vielä.
Metsävähennyspohjan käyttäminen on suurimpia yksittäisiä verohelpotuksia. Jos ostaa palstan, hakkuuttaa aukeaksi ja käyttää täysimääräisesti metsävähennyspohjan, metsäfirma huolehtii istutuksista. Onko nykyinen metsä saanut verohelpotuksia, minun mielestä on saanut ja todella suuret. Eli valtiolla lienee oikeus vaatia jotain jatkotoimenpiteitä?
Jos tuon taimikon hoitaakin kemeravaroilla ja myy palstan, muuttuuko tilanne saadun verohelpotuksen ja uuden omistajan osalta, kun metsävähennyshän nollaantui, mutta kemeralla hoidettu taimikko. Eli missä on metsä mikä on saanut verohelpotuksia ja miten se pitäisi huomioida?
Antti Rinne tietää että kiinteistövero on yksinkertainen tapa kannustaa.
Kenttäsirkkelin käyttäjä lajittelee saheet ja sahaa fiksummin pölkyt käyttötarkoituksiinsa, kuin suursaha.
Miten lujuusluokittelu pitäisi sitten toteuttaa? Haluaisimme kuitenkin piensahojen ja sirkkelien toimivan kuten ennenkin, vaarana on että kohta osaavia sahureita ei ole. Harmi homma, että kansanperinnettä ei arvosteta tarpeeksi, onneksi hirsiä saa vielä veistää isältä pojalle opeilla.
Tukin hinta ja sen huutava tarve ovat hyvä syy myydä myös hiukan keskenkasvuisia. Voi olla että toisaalta sitä hyvää hintaa kannattaa odotellakin valmiin leimikon kanssa. Mutta jos viime vuonna jätti myymättä, vaikka ol jo motin puita 600 hehtaarilla, niin onko metsänomistajalla tarkoituksena harjoittaa metsätaloutta, vai harrastaa puiden kasvatusta.
