Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Näky olevan 567 euroa päivän hinta suoraan euroiksi muutettuna. Kun aloin kokeeksi tilaamaan, ei hyväksynyt kuitenkaan kotiosoitetta. Varmaankin toimittavat myös Suomeen, kun oli Schenker ym toimittajat valittavissa. Gpl shopissa taitaa olla liki satasen kalliimpi, että tuohon hintaan jo voi tiedustella miten tilauksen saisi läpi.
Tuo Gårdsman on Jönköpingissä. Jönköping on siinä pitkän järven (Vättern) etelä päässä, Hakarpspojkarnan majan maaston näkymät ja Huqsvarna jäänyt tuosta paikasta mieleen, eli tuohan on Huskun kotikaupunki ja sikäli pyhiinvaelluspaikka huskun miehille.
Esimerkkisi puuston arvokasvu oli varmaan 20%, että ainakin silloin lainaa kannattaisi yrittää saada tai myydä se metsä, jos mahdollista, jollekin kaverille. Riskilaina ei ole halpaa, konkurssi ja vakuudeton laina..
Puuston arvokasvu ja tuhoriski on kuitenkin asiat, joita kannattaa pohtia päätehakkuun ajoituksessa, vaikka ei rahaa heti missään tarvisikaan. Jotkut panttaavat harvennuksiakin, kun juuri nyt ei rahaa tarvi.
Tuskin kuitenkaan kannattaa rehevällä pohjalla kasvattaa alle 3% tuotolla puustoa. Keskimääräinen tuotto kuusen istutusalalla Etelä Suomen omt pohjalla on yli 5%. Ja 5% tuotto on suht helppo saada muualtakin.
Tuli mieleen sellainen skenario, että teet konkurssin perheyhtiöllä ja perheen talo on menossa pankin huutokauppaan. Toisaalta voit hakkata parhaassa arvokasvussa olevaa 03 puustoa ja talo jää sitten perheelle. Eli muitakin syitä voi olla, joku sijoitus voi tuottaa tuplaten tuohon metsänkasvuun nähden ja jos se liittyy vaikka omaan elinkeinon harjoittamiseen, niin ymmärtäisin hyvin tuossakin 03 metsän hakkuun.
Keskenkasvuisia kuitenkin kaikki, mitkä eivät kasvuaan ole vielä lopettaneet.
Keskenkasvuisenahan sitä lähes kaikki puustot hakataan.
Jos puustopääoman arvo on vaikka 50000 eur/ha. Kasvu 10 mottia vuodessa 60 euroa motille. Puuston arvo kasvaa reilun 1% vuodessa. Jos tuossa joku puu alkaa jo lahoamaan, ollaan typeryyden ytimessä. Normaali järkinen ihminen ymmärtää että alle 3% tuotto jonkinlaisella tuhoriskillä on surkea ja siis vaikka kasvaisi 20 mottia vuodessa ja motille saisi 70 euroa, jäisi pääoman tuotto melko heikoksi. Auttava taloustaito olisi metsänomistajallekin eduksi.
Tuossa on järkeä, että lisätään metsien määrää muualla. Pohjoismaissa metsänkasvu ei heikkene vaikka koko kasvu hakataan vuosittain. Saivartelua laskea, millä hakkuumäärällä hiilidioksidin sidonta olisi suurinta Suomessa. Maapallon keuhkot on vähän laajempi käsite, muualla hakkuiden lisäys heikentää keuhkoja huomattavasti, Pohjoismaissa taitaa tästä johtuen olla täysin päinvastoin.
Eipä tuossa mitään ihmeellistä. Kun kotimaassa metsien museointi on maailman tärkein asia, niin firmat tuo sitten eukaa laivoilla ja venäjän puuta junilla. Idiootteja nuo hakkuun leikkauksista puhuvat, Suomen irtiottomaiset valinnat eivät vaikuta mihinkään muuhun kuin siihen, miten meillä täällä menee.
Jos Venäjän puuta tuotaisiin reilu sellutehtaan verran, niin eikös täällä sitten olisi tilaa vielä jollekin noista kaavailluista uusista tehtaista. Eli Kemijärvi tai joku vastaava pienempi hanke. Paha ongelma on sekin, että tukkia tulisi leimikoilta välillä hirveät määrät liikaa ja sitä ohjautuu välillä härskisti kuidun hinnalla sellutehtaalle. Eli Venäjältä tuotu kuitupuu ei välttämättä puunmyynti tiliin vaikuta, jos voidaan hakata kotimaassa tukit tukeiksi ja tuodaan puuttuva määrä kuitua ulkoa. Parempi tietysti olisi, että firmat ostaisivat tilanteen vaatiessa, vaikka kesäharvennuksia kokonaan kuiduksi ja maksaisivat järeyslisää, jolloin asiat olisivat puheissa ja käytännössä yhteneväiset. Tällainen avoimilla korteilla toimiva puukauppa olisi tervetullut piirre ja firmalle erinomainen käyntikortti.
