Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ei kymmentäkään. Meni kuukausi ilman pistoja, viime viikolla taas tuikkasi. Olen kuitenkin 6 päivää viikosta metsässä. Särkyneitä pesiä on näkynyt viimeaikoina paljon, särkeeköhän joku lintu noita.
Siinäpä se, jos on vielä kesämökki tilalla, on mukava kun maastossa voi liikkua vielä vanhempanakin ilman metsäkonetta. Mutta nykyisin sellainen mylläys monttuineen on harvinaistunut, hyvä konekuski melkein tasoittaa maastoa muokkauksen yhteydessä. Mutta eroja muokkausjäljessä on paljon. Eniten ihmetyttää jotkut naveromätästykset, missä ojat on kaivettu 20 metrin välein ja ovat metrisiä ja kaikenlisäksi risteytyvät niin että metsäkoneellakin kulkeminen tulee vielä ensiharvennuksen aikaan olemaan ongelmallista ja joka neliöllä on maata mullistettuna niin että raivattavaa riittää.
Kyllä varmaan on lämpöolosuhde huonompi ja kasvu hitaampi, mutta mikäs kiire meillä noiden pikkutaimien kanssa on, maanmuokkaus pienelle kuviolle tulee kalliiksi ja lisää raivausten vaikeutta. Tuosta säästynyt raha kasvaa paremmin korkoa vaikka päätehakkuuta odottavan kuvion lannoituksena. Isot rehevämmät kuviot tehokkaammin ja pienemmissä enempi tilanteen mukaan.
Ja mt-pohjan männiköt kasvavat nuorena liian nopeasti ja hieskoivua syntyy runsaasti, kun olosuhteita parannetaan laajoilla laikuilla. Itse laitoin mt-pohjalle pottiputkella, välillä kunttakerroksen metsurinsaappaalla laikuttaen, puolen tuhatta mäntyä muutamassa tunnissa täydentämällä hakkuusta jäänyttä 20 – 150 cm mittaista kuusen taimikkoa. Laitan parin vuoden päästä kuvia, onkohan kuviolla tarvesta muutakuin odotella varhaisperkuuta noin viiden vuoden päästä. Paljon olen kuokalla laittanut suoraan pottitaimia ja vesakon määrä on paljon pienempi, kuin näillä revityillä pohjilla.
Jos ennakkoraivataan pitkää riukua ja lyhyttä räippää runsaasti ja kerätään sen jälkeen 50 litraisia puita 1000 kpl/ha, niin kyllä se kemeraehto täyttyy, korjuu on kallista tai työlästä. Mutta eihän se kemeraehto kaikilla ensiharvennuksilla täyty, jos poistuman pitää olla nykyisin 1500 runkoa, jotka kuitenkin pitää olla kemeraohjeen mukaan pitkiä. On kyllä ihme lakitekstiä, jos kuvio riittävän kaukana tiestä, niin on aina kaupallisesti kannattamaton, mutta jos olet tehnyt tien viereen niin puistahan saa jo paremmin rahaa, mihin tämmöinen kapulakieli johtaa, eriarvoisiin tulkintoihin.
Ennen oli energiapuun korjuu tuki, uudessa laissa on pienpuun korjuu tuki, joka ei määrittele mihin rungot käytetään, kunhan korjataan kuviolta ja mitataan asiallisesti. Aika uskomatonta, että lain tulkinta on epäselvää, olisi kohtuullista, että Metsäkeskus kertoisi ohjeissa suoraan että korjuutuki maksetaan myös kuitupuulle, ilmeisesti metsäteollisuuden lain väkisin vääntäminen mieleisekseen ei ole kaikkia miellyttänyt.
