Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Pitkä velka on asuntoa vasten ja lyhennyserät onnettoman pienet. Lähes kaikki Metsäliiton kanssa tehdyt puukauppatulot laitan nykyisin osuuksiin. Pitkän lainan korko on matala, vaikkapa 30000 euron vuoden bullet lainassa todellinen vuosikorko nousee korkeaksi, kun lainan nostosta pitää maksaa sama kuin pitemmästä, pankki haluaa pitkiä lainoja.
Oli se osuuksien euromääräkin tilinpäätöksessä, reilu miljardi niin kuin räknäsin.
Automaattisesti menee verotus, niillä on siellä tietokone.
Pietarsaareen tuovat euca-haketta valtameri laivalla, tuollainen laiva ui niin syvässä, että joka satamaan ei pääse ja tyhjentämiseen menee lähes viikko. Mutta ei tuo tietysti siihen mitään vaikuta, että puuta ei huonona talvena saada tarpeeksi, vaan sitä tuodaan vaikka Lapista junalla.
Joo, korkoja maksettu osuuksille 65 miljoonaa ja rapiat. Osuuksien vaihtuvuus kuitenkin melko pientä.
Minulla vähän velkavipuakin ja olen lisännyt ja aion lisätä tuntuvasti Metsäliiton osuuksia, eli jos osuuksien euromäärää ei tiedä, niin en todellakaan laita kymmeniätuhansia kiinni. Jos velkaa 2% korolla ja kerryttää osuuksia, joista saa 6 – 7%. Saa siinä maidot ja leivät sitten sillä miisun prosenttikaupalla.
No tilinpäätöksen lukujen perusteella näyttäisi, että yli miljardi euroa on osuuksia, kun kerta 65 miljoonaa meni osuuksien maksuun ja b-osuuksille maksettiin vain 2,5%. Jos tuo osuuspääoma lisääntyy tuon reilun 60 miljoonaa vuodessa ja velkamääräkin lisääntyy taas joka vuosi, niin onhan tuossa maa riskin lisäksi muitakin riskejä. Mutta tosiaan tällä hetkellä vaikuttaa erinomaiselta sijoitukselta ja 6 – 7 prosentin osin verovapaa tuotto melko selkeältä joksikin aikaa. Metsäliiton kannattaakin käyttää velkavipua, kun markkina on mitä on, eli kuitupuu on lähes ilmaista ja sellun menekki ja hinta erinomainen.
Mulla ollut samantapaista, en kyllä jaksa 8 tuntia.
Taimikonhoito yli 7 metrin pituiseen männikköön on myös jo melko työläs. Hirvien takia ja laatupuuta tuttaakseen joutuu tuossa ikävän valinnan eteen. Visakallolla varmaan joka puusta saisi jo kuitupölkyn, mutta energiapuuna kertymä ja kannattavuus paranee, kun moto kerran puun on ottanut, pari metriä pitempi karsinta ei paljoa merkitse.
Rinnankorkeudelta alle 8 cm puu harvemmin ainespuuta vielä on. Järjetöntähän sellaista on kasvattaa maahan kaadettavaksi, mutta niin se käytännössä tehdään.
Tosin jossain tapauksissa poistuma on niin järeätä, että työskentely muuttuu erilaiseksi. Ja silloin noita välikaasuja tarvii, kun pitää välillä käsinkin auttaa puita maahan ja teräkin pysähtyy useammin. Kaikekaikkiaan eniten voimansiirto kuluu noissa ylijäreissä ja raivaajan voimat.