Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Sellufirmat ovat pulassa kun kuitupuusta on pula. Lääkkeenä tarjoavat tukista 5% enempi kuin sahat ja vastaavasti kuidusta yli 20% vähemmän kuin sahat. Sahat ovat alkaneet nostamaan puukauppojensa kuidun hintaa. Sahoilta vähintäänkin reilua peliä, paljon reilumpaa kuin sellufirmoilla, tarjotaan tukista 70 euroa ja kuidusta 18 ja sitten pätkitään sitä mitä tarvitaan.
178 cm on normaali poistuman laskemisen ympyrän säde. Minulla on 4 metrin naru, jossa teippi 256 cm ja erivärinen teippi 178 cm kohdalla ja narun päässä lenkki. 178 cm käytettäessä kerrotaan tulos tuhannella. Taimikon inventoinnissa käytetään 256 cm ympyrän sädettä, silloin tulos kerrotaan 500. Ja omavalvonnassa taimikon tiheyttä seurataan 4 metrin säteisellä ympyrällä, jolloin saatu runkojen määrä kerrotaan 200.
Lahopuuntuottaja bloggaa ja tubettaa. Yrittäkää ymmärtää, ei kaikkien tarvitse tehdä asioita samalla tavalla. Säälihän se on että lahopuuntuottaminen on joillakin taloudellista tuottoa tärkeämpää, mutta tuskin sama porukka huutaa asumistukien tai muidenkaan tukien perään. Eli onko myrsky vesilasissa.
Kristiinan eteläosassa torstaina oli joku hirvikärpänen, mutta sen jälkeen ei ole näkynyt. Ja on niitä ollut sisämaassa kuulemma jo viikko sitten. Toivotaan että tämä ilmaston lämpiäminen uhanalaistaa ensimmäisenä tuon otuksen.
Ahvenanmaalla ja Lapissa on riittävästi kuolleita puita, muualla pitää ilmeisesti metsät ottaa holhoukseen.
Eikös ne olleet pitkiä kantoja, mitä sinne jäi, kun moto ei hiekkaista tyveä katkaissut lyhyeen kantoon. No ei sen väliä, hyvä jos teet niinkuin opetat.
Reservuaari-indexin omassa tuulituhon korjuussa ei jätetty ollenkaan runkoja metsään lahoamaan. Taisi olla niin että pitkät kannotkin ensin harmitti, kun motomies niitä jonkun teki. Taitaa se raha olla hyvä konsultti, eli paljonko olisit rahassa menettänyt, jos olisit ajatellut lahopuujatkumoa ja jättänyt kostean notkon kohdalle vaikka viisi runkoa pötkölleen. Sellainen sanonta on että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.
Arvokasvun laskeminen helpottuu, jos on terve tasalaatuinen metsä muutamalla puutavaralajilla. Tukkiprosentti nousee aluksi paljon ja kun puista tulee jo kahta ja kolmea tukkia alkaa tukkiprosentin nouseminen olla hidasta, koska puuston tukkiprosentti on jo 80.eli tuolloin vuotuinen euromääräinen kasvu on lähes tukinhinta + puuston kasvu. Jos puuston arvo on vaikka 18000 hehtaarilla ja vuotuinen kasvu 10 mottia, puuston arvo kasvaa 600 euroa vuodessa ja arvokasvuprosentti on vaivaiset 3. Jos kuvion keskimääräinen arvokasvu on yli 4, en juuri ainakaan tässä suhdanteessa miettisi. Pystyvaranto on kuitenkin taloudellinen riski.
Eli iso ja pieni hahlo antaa yhtä tarkan tuloksen. Joskus noita vertasin ja tuli eri tulos, luokkaa 20 ja 21,mutta relaskooppi mittauksen tarkkuus toleranssiinhan tuo menee.
Nyt kun on tuo trestima, niin paha kehitellä parempaa mittauslaitetta, relaskooppi yksinkertaisuudessaan on kuotenkin kätevä ja riittävän tarkka ppan mittaukseen. Puuston pituuden arviointion se joka yleensä heittää, kuten jätkä jo totesi.
Älä nyt harrastelija tahallaan ymmärrä väärin. ?