Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki linkitetyt jutut kertovat montako mottia lahopuuta on hehtaarilla ja viitataan siihen että määrä on liian vähän. Onko nuo kirjoittajat jotenkin vähemmällä järjellä varustettuja kun ei huomioida muutakuin motteja. Jos tavoite on lisätä elinympäristöjä, niin miksi kuitenkin puhutaan liian vähistä lahopuumoteista. Minä en usko että ct männikköä 100 mottia mäen päälle väkisin lahotettuna lisää monimuotoisuutta yhtäpaljon kuin kosteikon järeä lehtipuu säästöpuu ryhmä.
Käytännöntoimia mielekkäästi lisätä lahopuusta riippuvaisten eliöiden elinmahdollisuuksia.
Jätetään järeitä säästöpuita, etenkin raitoja ja haapoja.
Jätetään järeiden maapuiden tyvien ympäristö raivaamatta.
Jätetään pienialaisille kosteikoille lehtipuita.
Jätetään hakkuiden yhteydessä joku pitempi järeä kanto ja nimenomaan kosteisiin kohtiin.
Kannonnosto aloilla jätetään kosteilta kohdilta kannot nostamatta.
Eli näillä toimilla minun käsitykseni mukaan lisääntyy uhanalaisten lahopuusta riippuvaisten eliöiden elinympäristöt järkevästi. Jotain jäi varmaan listasta pois. Fsc sertifikaatissa näitä on erityisesti huomioitu.
Tämä hv:n 555 kait se on tilattava, takuuaika meni umpeen 460:llä ja kun noita on nyt reilun kolme vuotta käyttänyt, niin tuntuisi että isompi terä ja lisää tehoa, sekä isompi bensatankki lisäävät työtulosta. Nuo 460 stihlit on kyllä kestäviä vehkeitä, saa nähdä tarviiko tuota huskvarnaa korjailla useammin.
Kun poistuma yli 7 metriä ja kannon saa pyyhkäisemällä 40 cm korkeudelta ja ei saa pyyhkäisemällä 10 cm korkeudelta, niin savolaisella metsurilla menee sama aika tekeekö sitten maanmyötäisen leikkuun vai puolen metrin kannon. Jos noita pitkiä risuja onvielä 30000 kpl hehtaarilla, maasto on jokatapauksessa kulkukelvotonta 7 vuotta, jolloin kannon pituudella ei ole merkitystä.
Minäkin tykkään tehdä lyhyitä kantoja, kun tehdään varhaisperkauksia tai taimikonhoitoja ajallaan varhaisperatuissa taimikoissa. Tietysti ennakkoraivuulla tehdään lyhyet kannot, vaikka kolmelta puolelta sahaten.
Joka tauolla oli ampiaiset tänäänkin seurana ja kaksi isoa pesää oli männyn oksilla noin 2,5 metrin korkeudessa. Eilen pisti leukaan ja otin sitten yhden ampikyy tabletin. Jos pistää muualle kuin päähän niin en tarvi tablettia, paukamaa ei juuri tule. Päähän kun pistää niin tuntuu sitten päässä jomotus ja siihen jomotukseen tuo tabletti vähän auttaa. T-paita päällä sahailen välillä ja sitten kun on paljon paarmoja eli kun keli kuumuu tai jos on ampiaisia laitan metsurintakin ja kauluksen ylös asti kiinni. Nythän tuo keli helpottuu.
Sääskiä ei enää juuri ole. Niitä oli vähän aikaa paljon ja sitten lotrasin aamuisin myrkkyä, että sai olla tauon niiltä rauhassa.
Husqvarnaa pitää nykiä kylmänä vajaa kymmenen nykäystä. Sen jälkeen menee kotva että on kierrosherkkä ja kun alkaa vastaamaan kaasuliipasimeen niin on ilo sahata. Lämpöisenä voi tehdä sen heittokäynnistyksen. Itse teen kylmäkäynnistyksen jalkojen välistä ryyppy päällä sen vajaa kymmenen nykäystä viidessätoista sekuntissa, ryyppy pois ja yksi nykäisy niin jo lähti. Mitä sillä on väliä montako kertaa kylmäkäynnistyksessä nykäisee, ei tuollainen 50 kuutioinen moottori paljon vastaan potki. Käynnistän myös 550 kuutioisen moottorikelkan narusta nykimällä, siinä on talven ensi startissa jonkinlainen homma, mutta sen jälkeen tuokin helpottaa, kun bensat on saatu kerran letkuihin. Täytyy olla aika kädettömiä jos moottorisahan käynnistäminen ottaa lujille, mites se 6 tankin sahailu seuraavan 6 tunnin aikana sitten onnistuu. 20 nykäsyä päivässä korkeintaan ja vajaa kymmenen mottia puuta läjään, mikähän tuossa yhtälössä on se työläin osa.
Sitä on helteen lopuksi nautiskeltu varhaisperkauksella. Tänään taisi olla viimeinen tosi kuuma päivä vähään aikaan, oli jo puoli viideltä 22 astetta, että hellejakso loppui tyylillä. Ampiaisia on nyt paljon, 4 pistosta jo tullut viikon sisään ja monta pesää olen kiertänyt ilman pistoksia. Viikon päästä kenties hirvikärpäset.
