Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tee kansalaisaloite hirvikannan puolittamiseksi ja kauriiden lahtaamiseksi, turha täällä on asiaa vatvoa. Keksit varmaan sopivat argumentit itse. Ilmoita sitten kun voi aloitteeseen nimensä laittaa. Minä ainakin laittaisin nimen, ikinä en mihinkään kansalaisaloitteeseen ole osallistunut, mutta tähän osallistuisin.
Ennustavat kuitenkin lämpösumman kohoavan jatkuvasti ja pohjoisempaan se parantaisi metsien kasvua eniten. Lämpeneminen on meneillään, 1960 – 2016 vuosien välillä neljä lämpösummaltaan suurinta vuotta ovat tällä vuosituhannella. Kannattaa seurata vuotuisen lämpösumman kehitystä, toki voi olla että tämänhetkinen lämpeneminen muuttuu viilenemiseksi vaikka muutaman kymmenen vuoden päästä. Meillä noita pohjoisen tiloja vielä muutama ja jos rovaniemen lämpösumma on 1100 parhaina kesinä tällä vuosituhannella ja keskimäärin viime vuosikymmeninä kuitenkin 900 kieppeissä, niin tuo näkyy jo luston paksuudessa, varsinkin jos heinäkuu on ollut kuuma.
Minkälaisen koron saat 400 euron lannoitukselle ct pohjalla? Olettaisin että 8 vuoden periodilla lannoitus tuottaa 8 lisämottia. Täytyy jo alkaa laskemaan, että kuitumotteja siirtyy lannoituksen avulla tukiksi runsaasti ja jokainen lannoitusmotti onkin 100 euron arvoinen. Eli yhden tukin puista tuleekin lannoituksen avulla kahden tukin puita, eli vähän sama kuin karuhkon kuusikon lannoituksessa. Tarkemmin kun ajattelee niin noinhan se tuossa juuri on, eli tukkiprosentti nousee esim 60 – > 80.
4 hehtaaria lannoittelin tälle kesälle, oli juuri tuollaista karuhkoa kuusikkoa pieni osa. Itse ajoin säkit mkelkalla metsään ja taimivakan ja kauhan kanssa levitys. Se hyvä näin tehden on, että jos metsässä on vaikka parin aarin kohta johon ei kannata lannoitetta laittaa nin helppo ohittaa. Lannoite maksoi 150 euroa/ha ja aikaa tietysti meni varmaan lyhyt päivä hehtaarille kaikkinensa ja polttoainetta. Toisaalta ajoin kelkalla samalla siirrolla vajaan kymmenen mottia polttorankoja ja lannoitusreissuilta paluukuormana tuli rankakuorma kärryssä pihaan. Aina kun itse puuhastelee kustannuslakenta on haasteellista.
Jatkuvan kasvatuksen metsälle hinta on myös puuston arvo + maapohja. Odotusarvon saa kukin arpoa, voi olla negatiivinenkin. Kun tyvilahon merkkejä alkaa olemaan, kuvion arvostus romahtaa, kuin talvivaaran osake. Arvokasvu muuttuunegatiiviseksi, jokainen vuosi vähentää tukkiosuutta ja lahokuidun tai energiapuun osuus kasvaa.
Noin tila-arvioissa kuitenkin on, olen ainakin katsomillani tiloilla muutaman kerran huomannut. Omat havainnot: taimikon arvo noin 2000 euroa ja nuoren metsän arvo puuston nykyarvo ensiharvennus kuidun hinnalla + maapohja, odotusarvokerrointa ei aina juuri 02 kl puustoissa ole käytetty ja siinähän puuston arvoksi jää silloin noin 12 euroa motille ja hehtaarihinta pohjineen alle 1500 euroa. Voihan tuon omassa tarjouslaskelmassa laittaa miten haluaa.
Arvokasvu on muutoin kovimmillaan, kun puusta saa ensimmäisen myytävän tuotteen, esim kuitupätkän. Tosin tila-arvioissa usein taimikon hinta on kovempi, kuin metsän joka on juuri 02 kehitysluokkaa ja motteja kuitenkin vielä vähän ja tuohan on jonkinlainen ”pörssi arvo”. Ja jos mottimäärä on vielä arvioitu alakanttiin ja kasvukin on huippua, tarjoutuu jo mahdollisuus metsätilakaupassa.
Jatkuvan kasvatuksen metsän pörssi arvo on toistaiseksi huono, koska ostajia ei juuri ole.
Niinpä, moni näkee muut arvot tärkeämpänä ja nekin jotka ajattelevat talouspuolta, ajattelevat tukkipuun osuuden olevan suurempi jatkuvan kasvatuksen hakkuissa, kuutiokasvua ei pidetä tärkeänä vaan arvokasvua. Pienempi keskimääräinen kuutiokasvu tiedostetaan ja hyväksytään, kasvatettiin sitten maisemametsää, marjametsää tai taloudellisesti optimaalisesti jatkuvan kasvatuksen metsää.
Timppa onnistuu tuolla mottien tavoittelu jargonilla provosoimaan varmaan monen taas kirjoittamaan, nimittäin nimen sinne valtion avohakkuu kielto kansalaisaloitteeseen. Toisessa kasvatusmenetelmässä osin minimoidaan kustannuksia ja toisessa pistetään rahaa melko paljon uudistamiseen. Mitä hyötyä on vertailla pääasiassa vuosittaisia kuutiokasvuja, kun kukaan jatkuvankasvatuksen harjoittaja ei edes ajattele kuutiokasvua metsän tuottona. Monelle jaksollisen kasvatuksen fanaatikollekin tärkeämpi peruste toimenpiteille on pääomantuoton optimointi, joka ei ole sama kuin kuvion maksimi kuutiokasvuun pyrkiminen.
Etelä-Suomessa jatkuvakasvatus vaatii kyllä muutakin kuin teoria opintoja ja tuskin kannattaa kokeilla, siinä tärvääntyy se perintömetsä. Pitkät puut kaatuvat tuulessa, laho leviää ja kaikenlisäksi puuston kasvu laskee ilman lahoakin ja kustannuksista on vaikea antaa arviota, mutta jos sahalaitoksen avohakkuuvapaa puu korjataan manuhakkuuna, niin kai se on selvää että puuntuottaja ei kauheasti rikastu, mutta hyvä jos joku onnistuu ja arvostan.
Nimenomaan mitään taimikon perustamisia ei tarkisteta. Metsäkeskus kyllä ohjeistaa viljelemään tai täydentämään, käyhän ne tekemässä mittauksia metsään. Fi tietoja kerätessä, mutta lakirikkomuksia ei taimikonperustamisen suhteen tuossa eikä missään yhteydessä kait etsitä, todetaan vain mikä on kuvion tila.
