Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
410 malli painaa yhtäpaljon kuin isommalla moottorilla oleva 460. 800 grammaa kevyempi tuo 260 ja nykyisin 260 on myös mtronic. 460 on ainakin luottopeli. Bensan kulutus on tietysti tärkeä kriteeri, jos raivaa lähelle 200 päivää vuodessa ja polttoaineeseen menee jokapäivä 2 euroa enempi, niin tuleehan tuosta jo lähes 400 euroa vuoteen ja metsuri ei bensakuitteja voi vähentää. 460 raivurin käyttöiällä, noin 2000 tuntia, polttoaineisiin menee kolme kertaa raivurin hinta, eli kultuksella on väliä, mutta sahavalmistajat eivät sitä juuri mainosta.
Kapasiteettia piti vähentää ja logistiikka oli se miksi paperilla kannattavampia suomen tehtaita suljettiin europpalaisten tehtaiden sijaan. Itävaltalaiset kun tulivat laittamaan ostamiaan keskisuomen tehtaita ’kuntoon’ joutuivat lisäämään työntekijöitä että saivat järjestelmänsä pyörimään hihnalta eteenpäin, eli suomessa järjestelmässä oli viilaukset tehty ja keskieuroopassa puuhasteltiin ja pärjättiin, koska markkina oli ympärillä. Keskisuomesta suomen satamaan on lähes poikkeuksetta pitemmästi, kuin eurooppalaisen tehtaan portilta asiakkaalle. Ja kaukokuljetuksissa tulee ylimääräiset lastaukset, kun valtamerialusta ei suomen satamaan tule.
Joo ja tarkennuksena tuohon aiempaan, että käytäntöjä korvausten suhteen on tietysti monia. Piti kirjoittaa, että sellainenkin käytäntö ja kirjoitin sellainen käytäntö.
Kiva aamu työskentelyyn 10 astetta lämmintä ja varhaisperkausta varjon puolella toistaiseksi. 58 minuuttia meni edellisellä tankilla ja nyt pari tankillista raivattu ja kahvitauko, linnut laulaa ja näin aamusta varsin tyyntä. Hieman lahkeet kastuu heinikossa, mutta ei sentäs palele.
Kiinteistökaupassa on myyjällä velvollisuus näyttää kaikki kiinteistöön kohdistuvat sopimukset. Jos läjityksestä on sopimus tehty, näkyy sopimuspaperissa sovittu korvausmenettely. Jos kauppakirjassa on maininta jostain vastaavasta, kannattaa pyytää sopimus nähtäväksi. Jotkut kiinteistövälittäjät voivat sopimuspaperit jättää pois, mutta jos kaupanvahvistaja näkee että kauppaan liittyy joku sopimus, mikä ei liitteissä ole, hän kysyy kaupanteon yhteydessä, onko tämä asia selvä. Fiksuinta pyytää heti kopio kaikista sopimuksista.
Voi olla että Jovain on väärin ymmärretty nero, jota vasta jälkipolvet kunnioittavat puukaupan isännättömän rahan tuomisesta kaiken kansan tietoisuuteen. Oikeasti hankintamyyjiä on aiemmin haluttu pois markkinoilta, nythän kaikki kuitupuut halutaan ja kauppatavalla ei ole merkitystä. Kuitupuun hankinta ja pystykaupan ero on usein yli 15 euroa ja kun tuossa ei isännätöntä rahaa ole,, vähennykset jää metsänomistajan hyödynnettäviksi ja harvennusten tukkien kanssakin pärjää jotenkin. Päätehakkuusta metsänomistaja on suljettu pois metsäfirmojen toimesta hinnoittelulla, mutta eikö tuohon ole ihan hyvät perusteet, päätehakkuista kilpaillaan lujasti.
Jos hyvälaatuinen taimisto on saatu aikaiseksi, sen hoito kannattaa, huonolaatuista ylijäreää ei välttämättä metsänomistajan kannattaisi edes tukirahojen kanssa hoidattaa. Kuitenkin kansantalouden kannalta ryteikön saaminen halvaksi kuitupuuksi on kannattavaa, jolloin tuki on tuossakin perusteltu.
En kyllä osta 460 stihliin sektorisuojaa isolle terälle, ennenkö olen kokeillut isolla terällä raivuuta, jos ei toimikaan toivotusti, niin mitä sillä ison terän sektorisuojalla tekee. Voihan sitä ostaa vaikka hyllyt täyteen tavaraa, jos ostaminen ja tilpehöörin omistaminen on lähellä sydäntä.
