Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eilen jouduin kävelemään 600 metriä palstalle. Matkan varrella oli toistakymmentä eri kuviota 7 – 40 vuotiaita jaksollisen kasvun metsää eri tiloilla eri hoidoilla. Aamulla koko matkan oli ihan mahdoton lintujen mekastus, oli ollut lämmin yö ja liekö poikasia jo äänessä myös ja ehkä oli työn alla lisääkin. No heristin korvia siinä noin 7 vuotiian kuusikon kohdalla, iso kuvio, ja kyllä sielläkin linnut sirkutti, tosin ei niin kovasti kuin noissa hieman varttuneimmissa puustoissa.
Tuolle uutisen metsänomistajalle on kyllä annettava tunnustusta, miten muutoin metsätaloudessa pitäisi hieman harvinaistuneet eläimet huomioida. Nythän tuossa on pöllöille oikein saalistus paikka avautumassa pesäpuun lähelle.
Meillä muutoin on parina viime vuonna avohakkuun risukasan eteläpuolella ollut koppelo hautomassa, ajattelin ensi näkemältä että mikähän järki tuossa paikanvalinnassa on, mutta vissiin on hyvä paikka tuore aukko metson pesälle, kun samanlainen paikka kelvannut jo parilla aukolla. Eikä ehditä käydä kuin ehkä 20 aukkoa istuttamassa keväisin, niin herää kysymys, missä muualla koppelo munii kuin tuoreilla hakkuuaukoilla risukarheen lämmössä.
Kai se nyt on selvä että pönttöön ei hakkuu ole vaikuttanut mitenkään ja pöllön rengastaja sanoi että pesä oli tuhottu ja poikanen jäänyt vain jäljelle. Eli valokuvan ottaja lavasti koko jutun ja valehteli koko suomen kansalle. Tämä ei ole mitään uutta, niinkuin sekään että pöllökuvan julkaisia on tietyissä piireissä sankari.
Näin minäkin ymmärsin kysymyksen ja vaikka luonnontaimia tulisi täydennykseksi, niin taimikonhoidossa jätetään kasvamaan vain parhaat 1400 kpl korkeintaan, jotta päädytään järeämpään harvennukseen. Monella lailla voi onnistua. Tiheässä alkuasennossa on ensiharvennus tehtävä melko pienellä poistumalla, jotta saadaan hyödynnettyä kasvu arvokkaaseen tukkiin, eikä kiertoaika pitene ja hinnassahan se poistuman koko näkyy.
Terveillä ja kantavilla metsäpohjilla varmaan taloudellisesti usein paras pyrkiä kahteen harvennukseen ja vieläpä niin että ensiharvennus mahdollisimman aikaisin ja kakkosharvennus heti kun tukkia tulee kaikista rungoista. Yksinkertaisempaa minun mielestä olisi tuo yhden harvennuksen malli, jos vaihtoehto on että tehdään harvennus kahteen kertaan ja pitää vähän miettiä enempi harvennusten ajoituksia, harvana kasvatetun taimikon voi ensiharventaa myöhemmin tai hieman aiemmin päävaltapuiden kärsimättä liiasta tiheydestä. Aika paljon noita juurikäävänkin vaivaamia pohjia jo on, siellä kiertoajan jarrutteleminen voi johtaa isompiin tappioihin.
Juurikääpä riski on Tapion ohjeissa mainittu syyksi pyrkiä yhteen kunnon harvennukseen ja aikaistettuun päätehakkuuseen. Mitä pitempään juurikääpä alueella kuusia kasvatetaan sitä enempi lahoa syntyy ja toisaalta harvennuksen runsas havutus ehkäisee juurivaurioita. Tapion ohjeessa ensiharvennusta on vielä lykätty tuolla alhaisemmalla kasvatustiheydellä, jolloin ehkä ensiharvennuksen kertymästä osa on tukkia ja ainakin järeää kuitua. Näitä Tapion ohjeita on tehty noin kymmenen vuoden välein ja parissa viimeisessä versiossa on hyvin jo perustelujakin ja metsänomistajan tavoitteet etusijalla. Aiemminhan ohjeet olivat yksiselitteisiä ja ehdottomia.
Lapuan saha toimittaa laadukasta lautaa Sveitsiin ja Ranskaan. Länsisuomalainen kuusitukki on tarkoitukseen parasta, koska suurinosa tyvistäkin on terveoksaisia. Itäsuomalaisesta kuusesta valtaosa heillä menisi halvempiin runkotavara laatuihin. Esimerkiksi Kiinalaiset ostavat kaikki bulkkilaadut, joilla sahojen katteet jäävät alhaisiksi ja tuotto perustuu voluumiin. Eli kuusen huippulaatua ei ole noilla markkinoilla järeä kuivaoksainen tyvi, vaan tuoreoksainen tukki, joita saadaan enempi aikaiseksi hieman harvemmalla kasvatusasennolla ja lyhyemmillä puilla. Tietysti alueella, jossa on vaneritehtaalla huutava tarve järeälle tyvelle tai jossa sahataan pääasiassa bulkkia, kuivaoksaine järeä tyvi on arvokkainta osaa.
Vihreillä on samanlaisia tavoitteita, pärekopat ja muut ainespuut saa kyllä metsästä ottaa pieniin tarpeisiin. Hassua kyllä, muutamalla perussuomalaisella olen havainnut ihan samat ajatukset, sillä poikkeuksella että tuulenkaadot pitää kuulemma myös kerätä pois. Kerrankin yksi opasti minulle, että sinun kannattaa myydä noita tyviä pihakalusteiksi. No sittenhän tuo pyysi minulta paria tyveä, ajattelin että katsotaan tämäkin kortti, toimitin tyvet tienlaitaan ja sanoin että maksavat 50 euroa, ukko ei koskaan hakenut niitä pois.
Joo, 90-luvulla kävin metsätalousinsinööriksi. Olen yhtä vanha kuin ponsse ja pottiputki, 40 vuotis synttärit olikin ponssen lippalakki päässä. Kohta pitäisi saada jostain pottiputki firman logolla paita tms. 50 vuotis päiville. Meni taas essonbaari jatusteluksi.
Luulisin että kaikki metsäalan toimihenkilöt on koulutettu taannoin ainespuun tuottajiksi ja metsänomistaja näkökulma on enempi mukana ehkä ja toivottavasti metsänhoitaja koulutuksessa.
Kristiinankaupungin puolella mulla yksi kuusentaimikko, mikä on rinteen puolella lähes 3 metristä ja rinteen alaosasta alkavalla tasanteella puolimetristä, tuolla halla vierailee harva se kesä. Vasta toukokuussa tein varhaisperkuun tuonne alaosaan ja jätin hieskoivuja verhopuiksi. Silloinkin oli aamulla notkossa kuura maassa, voi olla että viime yönä tuolla oli pakkasella taas.
