Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Metsätalousinsinööri koulutuksessa kuusikon harvennuksien osalta todettiin, että ensiharvennusta voi lykätä jopa 40 vuotiaaksi, jolloin ensiharvennuksesta tulee paljon kannattavampi ja kuusikko kyllä elpyy tuon jälkeen ja kiertoajan ainespuu tuotos on paras. Kaikenlaista paskaa sitä kouluissa suolletaan, taloudesta eri tahojen osalta ei juuri puhuttu, mottien tuottaminen ja mahdollisimman kannattavat hakkuut sekä logistiikka olivat tarkastelussa. Se oli tosin silloin kun kuusikuidun hinta oli paljon lähempänä kuusitukkia ja harvennustukista maksettiin paljon enempi kuin 75% päätehakkuu tukin hinnasta, eli motti kuinmotti tuotti lähes saman. Ainespuu voi olla sellufirman näkövinkkelistä puuntuotannon ja kasvatusmallien tavoite yhä, metsänomistajilla on usein erilaiset tavoitteet, kuten taloudellisesti mahdollisimman kannattava metsätalous. Olisi kuitenkin ihan kohtuullista että metsätalousinsinöörien opettajat ymmärtäisivät muutakin kuin tapion ohjeet.
Ihmeen paljon niitä painaumia tuolla metsäkoneen urilla on, paljon näkee tuoreita tapauksia, kun painaumat ovat yli tapion suosituksen. Varmahan jotain amatöörejä sitten.
Huomioiko kasvatusmallit sitä, että päätehakkuulla puiden hinta on usein yli 20% korkeampi kuin kakkos harvennuksella ja harvennuksen takia tulee hivenen riskilisää. 1700 runkoa hehtaarilla menee varmasti melko aikaiseen harvennukseen, jossa isolla poistumalla viedään puustopääomasta jopa 40% todella alhaisella kuidun hinnalla. No tietysti se ensiharvennus isosta puumäärästä mahdollistaa hieman laadukkaamman loppupuuston. Itse olen pyrkinyt tähän asti mahdollisuuksien mukaan kahteen harvennukseen, mutta ei se välttämättä ole joka kerta viisasta. Sehän tässä on vaikeaa, kun mottien hakkaaminen mahdollisimman nopealla aikataululla ja taloudellisin tulos mahdollisimman pienellä riskillä eivät ole lähelläkään toisiaan ja melkein minkä vaan kasvatusmallin saa paremmaksi toista, ja muuttamalla vähän kasvua, korkoa, puiden hintoja, korjuusta johtuvaa hävikkiä jne.
Kuitupuun hinta johtaa tehokkaisiin markkinoihin, kun kaikki tietävät että hinta on sama kuin viime vuonna. Jos hintakuri pettää ja hinnat nousevat, puun saanti taas alemmilla hinnoilla aiheuttaisi seisokkeja ja valtion pitäisi säätää jotain että pyörät saataosiin taas pyörimään. No nythän kaikki tietävät että sellubuumi kestää pitempään, jolloin olisi luontevaa että kuitupuunkin hinta nousee radikaalisti, kun sellua menisi enemmän mitä metsistä irti saadaan. Saa nähdä tuleeko valtio apuun, että saadaan kohonneen puunhinnan tuomat veroeurot kuitenkin siirrettyä osingoiksi sellufirmojen omistajille. Ilmeisesti metsät ovat väärien ihmisten omistuksessa ja osakkeet oikeilla ihmisillä. Ulkomaillehan noista osingoista puolet virtaa ja se kuitenkin parempi, kuin se että metsänomistaja saisi enempi tuottoa.
Männyn pikkupaakun päälle kun laittaa 5 cm maata, taimea ei näy enää ollenkaan. Nyt kun on noita humusmättäitä ja muutenkin katsottava ettei laita liian kuivaan paikkaan, helposti jää tuo männyn pikkutaimi huomaamatta, kun se ei ole aina siinä loogisessa paikassa ja aikaa menee sitten ihmetellessä. Muutoinhan nuo pienet männyt ovat istuttajan kannalta parhaita. Eli työnalla laikutettu ja osin mättäille käännetty ala, josta osa männylle ja osa kuuselle.
Monenlaisia muokkauksia on tullut istutettua, mutta mielenkiintoisinta on ollut, kun koko alusta oli myllätty ja alalle oli vielä vedetty ojat 20 metrin välein, oli ihan hyviä istutuspaikkoja ja tiheyden kanssa ei ongelmia tullut, mutta veikkaan että tulevaisuudessa raivaussahailuun menee tuplamäärä aikaa. Siis ihan oikeasti kenttäkerrosta ei ollut, kannotkin suurelta osin mättäiden sisässä ja lähes kaikki risut myös.
Kun istuttaa maksimissaan 1400 kuusta mätästetyllä omt pohjalla, voi olla ettei istuta muuta kuin tukkipuuksi kasvavia puita. Ei ole omaa kokemusta, mutta luotan visakalloon ja on tuosta jotain tutkimustakin. Ja kun omt kuusikon enskat suositeltiin ennen tekemään tiheyteen 1200-1400, viittaisi sekin siihen että sillä asennolla on tilaa kehittyä tukkipuuksi. Oksikkuus on se mistä voi tietysti väitellä, mutta montako kuusen tyveä on raakattu liian paksujen oksien takia.
Nyt on kuivia jo maata vasten olevat puut, tietysti maapohjasta vähän riippuu. Jos huhtikuun alussa teki klapeiksi ja melko pieniksi ja tuulessa ja auringossa ovat oleet niin onhan ne kuivia. Mutaa jos halkaisee vain haapapöllin ja kuori jää päälle, niin pari vuotta se kuivuminen ottaa. Suorasyisestä haavasta tai koivusta on mukava tehdä hellaan sopivaa pientä klapia, isostakin haavasta saa lohkottua kätevästi vaikka tuuman kanttiinsa olevia klapeja, tuohella ja niillä hella syttyy vaivattomasti ja kuumuu kansi nopeasti.
