Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoidon uskomuksia pyydettiin.
Kuten se että metsuri perkaa taimikkoa ainakin hehtaarin päivässä. Taimikkoja on hyvin monenlaisia ja pahimmissa ryteiköissä menee tavallisella metsurilla yli 20 tuntia hehtaarille. Metsälehtikin mainostaa toisinaan että metsänomistajan kannattaa tehdä suurinpiirtein saunalenkkinä puolen hehtaarin taimikonhoito, ei onnistu edes 10% metsänomistajista normi päivässä normi taimikossa. Eli myyttiä purkamaan, jos joku tekee 10 tunnin päivässä urotyön hirveästi huhkimalla, se ei ole metsurin päivä, jota tehdään yli 200 päivää vuodessa, saati että metsänomistaja saisi mitään aikaiseksi myöhästyneessä nuorenmetsänhoidossa tylsällä sahallaan. Olisi fiksumpi kertoa faktaa, mihin johtaa viivyttely taimikon varhaishoidossa. Ammattilainen tekee hoidot kannattavasti, kun asiat hoidetaan ajallaan, hoitojen kanssa odottelemisen tappio on usein paljon suurempi kuin päähakkuutulojen puolittuminen, joka taisi olla metsälehden esimerkissä, tulos voi olla esimerkiksi kolmasosa ja myöhäistä hoitoa ei ehkä kannata tehdä enää ollenkaan. Ja samoin liian tiheäksi jätetty hoito aiheuttaa suuria tappioita, ammattilaisillakin tahtoo jäädä liian paljon runkolukua ja metsänomistajilla usein hirveästi liikaa. Eli sekinmyytti, että metsänomistajan tärkein työkalu on raivaussaha ei pidä paikkaansa, metsänomistajan pitää ymmärtää asiat, eli tärkein työkalu on oma pää ja resurssit pitää valita tilanteen mukaan.
Istutuksilla tuo lämmin ilma jotenkin menee, mäntyä voi huoletta istuttaa t-paita päällä. Tänään normi päivä 6,5h aukolla ja pois lähtiessä 30 astetta lämmintä. 3,5 litraa meni vakan täyttöjen aikana juomista ja tarkalleen 1400 tainta sain maahan. Maanantain olin ennakkoraivuulla ja vaikka oli hiukan viileämpi silloin, niin kyllä se oli läkähdyttävää. Aloitan työt yleensä noin klo 7, jos olisi enempi raivuuta helteellä, niin pakko olisi alkaa selvästi aikaisemmin.
Noissa Annelin laittamissa ohjeissa sanotaan, että kymppikohteen norossa ei saa operoida järeällä koneella. Tuo voi hankaloittaa paljonkin tulevia hakkuita, jos noron yli ei saa edes roudan aikaan ajaa metsäkoneella yli. Voi olla että noro katkaisee koko tilan. Helppo olla samaa mieltä siitä että noroista on tehty paperilla liian suojeltuja ja jonkunlaista kohtuullisuutta varmaan myös sovelletaan käytännössä. Osa noroista on vielä tulkinnanvaraisia, kaivettu ojakin voi olosuhteiltaan ja ulkonäöltäänkin olla noron kaltainen.
Naapuri laittoi aikoinaan pöllön pöntön 20 cm paksuisen koivun runkoon oksista rautalangalla, ei kuulemma olisi mitään haittaa puun kasvulle. Nyt runko on vajaan 40 cm ja rautalanka puun sisässä. Pökkelöhän tuosta on tehtävä hakkuussa, ei iso ongelma, kun vain muistaa asian päätehakkuun yhteydessä. Pöntöstä ei ole paljon mitään jäljellä nyt 20 vuoden jälkeen, rautalangan maatumiseen puunsisässä voi sensijaan mennä pitempi aika.
Mitä enempi öljyä, sen heinompi teho. 2% seos on jo sillä varmuusvaralla. Joskus sahasin kanssa 1% seoksella ja oiskositten määkäissyt kovempaa, leikkasi ainakin lopulta kiinni. Kiinnileikkaaminen tosin myöhemmin normi 2% seoksella rankakasaa lyhentäessä, tuohan se on hirrenveiston lisäksi rajua touhua sahoille.
Kelkkaöljyä oli joku raivaussahassaan käyttänyt ja reilulla seoksella. No leikkasi kiinni takuuajalla, ei mennyt kuitenkaan takuuseen, kun tuon vääränlaisen öljyn käytön näki sieltä männästä ja sylinteristä. Nuukuus ei läheskään aina johda taloudellisesti järkevään tulokseen. Toisaalta eihän se nuukuutta ole jos lurauttaa aina reilusti öljyä varmuuden vuoksi, oisko se enempi tyhmyyttä.
Eipä noita sahafirmoja pörssissä näy, jos olikin Lappipaneli osa monialaista pörssiyhtiötä vielä 10 vuotta sitten, niin nyt ei taida olla tuollaistakaan suomessa. Sellufirmojen sahat on tuloksessa sellun kanssa samassa ja sahauksen tavoite on kuitupuun saannin turvaaminen ja sellun tuloksen peittäminen. Vai onko joku löytänyt jostain sellufirman pelkän selluntuotannon tunnuslukuja. Turha korkeasta tukinhinnasta on metsänomistajan syyllisyyttä tuntea. Nautitaan vallitsevasta tilanteesta.
Jasen kuvat varmaan aikaansaavat klikkauksia. Odotamme mielenkiinnolla. Kuvion arvo laskee jatkuvallakasvatuksella, sehän on käytännössä puuston arvo +maapohjan arvo. Kun taas 20 vuotiaan hoidetun ja tasarakenteisen kuusikon arvo sisältää puuston arvon lisäksi melkoisesti odotusarvoa.
