Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
No nyt ostetaan kuitupuutakin ja sikäli mahdollisuudet onnistua erirakenteisen metsän kanssa ovat paremmat, kun markkinatkin mahdollistavat laadun valinnan pienpuun osalta ja ajatusmallikin harventajalla taitaa olla ihan eri, eli jääväpuusto on tärkeä kriteeri. Mutta eipä tuota kannata hirveästi ylistää, kun päin persettähän nuo jatkuvan kasvatuksen hakkuut taitaa suurelta osalta mennä, jäävä puusto valmiiksi lahoa ja korkeintaan saadaan lisää tuulenkaatoja ja kolopuita ja vähän energiapuuta.
Elämä on helppoa, kun ei ole mitään muuta kuin mustaa tai valkoista. Ja onko niin, että asiat voi tehdä vain kahdella tavalla oikein tai väärin?
Suurin osa harsinnoista tehtiin kuin pullopersesiat, ilman ymmärrystä ja niinhän sitä varmaan moni tekee nykyisinkin noita jatkuvan kasvatuksen kokeiluja, mutta se ei tarkoita sitä, että se ei voi onnistua. Olen aika varma, että jos tehdään talvella jatkuvankasvatuksen hakkuut roudan aikaan ja vieläpä hakkuun osalta moottorisahalla sellaisessa metsässä, jossa on erirakenteisuutta, niin onnistuuhan tuo helposti ja kannattavammin, kuin avohakkuu onnettomalla tukkiprosentilla ja siten umpisurkealla kantohinnalla. Moottorisahan kahvoissa pitäisi olla asiansa osaava isäntä itse, onnistuisi ehkä häneltä konehakkuunakin.
Nyt on parturoitu avohakkuun ennakkoraivuuta ja alikasvosta on isoilla aloilla kattavasti, kokonais ala kuitenkin lähes 30 ha että on siellä vastaavasti tyhjääkin pohjaa. Yllätykseksi lahoja tosi vähän ja erinomaisia kuusen taimia paljon, metsurin öljypönttö löytyi vuodelta 71, vänkäri ja uudempi öljypönttö, mutta ajokoneen urapainumia ei ollut ja luulisin että siksikin tuo alikasvos oli tervettä. Ojat on kaiveltu kosteikoille ja siellä sitä kuusen tapikkoa sitten on saroilla ja penkoissa. Herättäähän se ajatuksia, kun raivataan terveet hiukan alle kuitupuukokoiset kuuset alustaan, mutta ei noita sillä silmällä kukaan suunnittele että kasvatettaisiin alikasvoksesta metsä, jos ei metsänomistaja vaatimalla vaadi. Näpertelemällä noita aloja, eli hyödyntämällä vallitseva tilanne pienillä aloilla, tuottavuutta voitaisiin ehkä parantaa. Tuohonkin tulee varmaan koneistutus ja toivottavasti taimikonhoidot ajallaan, jolloin tuotto ihan hyvä ilman vaivaloista näpertelyä. Pitäisi ehkä ne näpertelyn tuloksena syntyneet hehtaarin kokoiset hieman isommat kuusipuskat hoitaa vielä eri aikaankin. Jollekin 1 ha on passeli kuviokoko, jollekin toiselle 30 ha.
Öö, kerrotko mistä Stihlin teriä voi ostaa? Paras tietämäni raivaussahan terä on Strandin terä, vaikka hieman enempi menee risuja sektorisuojan ja terälevyn väliin, kuin hiukan paksummalla Stihlin terällä. Stihlin terä on tietämistäni toiseksi paras ja ostaisinkin, jos sitä kohtuuhintaan jostain saisi.
Monttumätästys loppuu varmaan kokonaan, ei mikään yhtiö voi sallia sitä että työturvallisuutta huononnetaan. Hankalia ovat montuille mätästetyt alat, mutta vielä raskaampia ovat tosiaan ne täysin hoitamattomattomien puustojen juuri ensiharvennusta ennen tehdyt raivaukset, onko edes taloudellisesti aina kannattavia, jos ei tulevaisuuden tukkirunkoja enää ole. Aloittajalla asenne kohdallaan, pahimmat pitää tehdä ensin ja jos vain omia metsiä hoitaa, ei jossain vaiheessa ole muutakuin puustoltaan helppoja raivaussahatöitä, montut tietysti harmittaa jatkossakin.
