Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ne syksyllä tosiaan aloitti jonakin arkipäivänä seitsemän kieppeillä jahdin, satuin menemään raivuulle kun ukot oli jo levittäytymässä metsäautotiellä. Pauke kuului tietysti kauempaakin arkisin. Sanoivat kyllä että hirvet talvehtii jo paljolti lähempänä merta, oisko nyt sitten jahdin käynnistys ollut koko rannikolla niin intensiivinen että hirvet pakenivat sisämaahan.
Hirvet talvehtivat myös merenrannan pöpeliköissä ja kyllä niitä täällä jahdataankin. Yhdellä porukalla on 8 gubbea ja vajaa sata lupaa, ihan kaikkia lupia ei varmaan ehditä käyttää. Hirvenmetsästys on jossakin harrastamista ja jossakin bisnestä. Maanomistajat sijoittavat metsärahoja kuusen uudistamiseksi juurikäävän saastuttamiin aukkoihin, vaikka kolmasosa päätehakkuusta meni ved pinoon (lahopökkelöt), näin siis tehdään Strömsössä ja mitä näitä paikkoja nyt on. Kuusikot on lahoja ja männiköt ja koivikot päätyvät sellutehtaalle tai energiaksi ja muutama gubbe myy hirvenlihaa.
Itse ajattelin että olivat sarvilla vain pökkineet. Työkaverilta kysyin ikäänkuin varmistaakseni, että oliko ne hirvet tosiaan noin kiinnostuneita noista kuusista ja niin se työkaverikin totesi että ovat hanganneet sarviaan ja lahoa oli ollut sielläkin. Hampaitten jälkiä en nähnyt ja nuo pökkimiset olivat suurilta osin vanhoja jälkiä. Alueella ollut isoja mäntyjä päällä ja viereinen kuvio on sitä alkuperäistä metsää, eli isoja mäntyjä harvassa ja alla jo pitkä kuusikko.
Ainakin se ongelma tuolla oli selvä, että ajouralla ei ollut mitään jälkiä havutuksesta, eli on kaadettu ilmeisesti vain tukkipuu männyt ja kaikki muu on jätetty. Tuollainen hakkuu pitäisi tehdä ehdottomasti vain routa talvena ja vaurioituneet kuuset pitäisi poistaa mahdollisimman pian, nyt vaikuttaisi että lahoa on jo maaperässä kauttaaltaan. Eli kyllä tuossa varmaan voisi onnistuakin, ei kuitenkaan tälläkertaa.
Tänään raivailin alikasvoksesta perustettua ”taimikkoa”. Oli täystiheä kuusikko, jossa puut 5 metrisestä 15 metriin asti. Hirvet olivat sarvillaan hinkanneet satoja runkoja ja juurikin niitä isompia, jotka oli pakko jättää, kaikki hirven pökkimät mitä kaadoin, olivat lahoja. Arviolta puolet muistakin pienimmistä rungoista olivat lahoja, terveen näköisistäkin osa oli jo lahoja, alkoi kuitenkin pääsemään jyvälle siitä mikä puu on varmasti laho. On tuo kuitenkin ilmaiseksi tullut tähän asti ja kohta satamottia hehtaarille, mutta noissa oli korjuuvaurioita ja hirvien puskemia liian paljon. Käsittämättömiä alle 4 metrin ajouria, joiden varressa sitten runkovaurioita, lahoa ja lahoa. Välissä oli vedenvaivaamaa aluetta ja lahoa. Eli ei tästä nyt voi muuta johtopäätöstä tehdä, kuin sen että Etelä-Suomessa tuollainen kesäinen traktorilla ajo, sekä älytön hirvimäärä ja ehkä osaamattomuus eivät johda onnistuneeseen alikasvoksen kasvattamiseen. Ensin tuokin näytti erinomaiselta kuviolta, kunnes vähän aikaa oli kantoja tehnyt ja näki runkoja kuvion sisältä päin.
Onko se metsäkonekuskeilla manu-harvennuksia teettävä koulu Österbottens yrkesakademi? Näkyivät yksi päivä olevan metsässä harvennuksella moottorisahojen kanssa, opettaja seisoi tiellä ja oppilaat rämpivät vajaan sadan metrin päässä lumessa kolmen hengen ryhmässä. Olisin pysähtynyt juttusille, mutta arvelin olevan opettajalla tärkeämpää seurata tapahtumia omasta asemapaikastaan ja eikä noiden rannikon ihmisten puhetta välttämättä ymmärrä. Saatohan ne olla metsriopiskelijoita, mutta miksi olivat kolmen ryhmässä. Ilmeisesti Ähtärissä on joskus ollut maailman paras opetus, mitenköhän nykyisin?
Oikein hoidetussa kuusikossa ensiharvennuksen poistumassa on yksi puutavaralaji, jolloin reilu 1000 runkoa on helppo jättää riittävän aikaisessa ensiharvennuksessa tasaisesti kuviolle. Kun puutavaralajeja on vaikka viisi ja niitä tulee samoista kohdista kuviota, on mahdotonta jättää uran varteen puita kovin tiheään, sama ongelma osin tietysti manuhakkussakin, vaikka ei niin suuri kun puuta kasataan vyöhykkeelle. Montako euroa noista pikkutukeista pitäisi maksaa, että kannattaisi lisätä puutavaralajien määrä sellaiseksi, että vaikuttaa korjuuseen kaikin tavoin hankaloittavasti. Viisain hakatakin joskus energiapuuna joku monimuotisempi leimikko. Eri leimikoissa kannattaa eri menetelmät. Ja 18 cm:n keskiläpimittaisessa enskassa ei enää yli tuhatta runkoa hehtaarille kannata jättää.
Ensiharvennus on noin 10 vuotta myöhässä. Metsänomistajalta puuttuu ymmärrys ja firmat vievät kuin pässiä narussa, maksimoidaan halvan kuitupuun tuotos. Se tuossa on hyvä, että havutus estää takuulla juurivauriot, mitään muuta hyvää ei olekaan. Jos olisi harvennettu 10 vuotta sitten hoitohakkuuna, 5 vuoden päästä voitaisiin poistaa 2-harvennuksessa 100 mottia, josta suurinosa tukkeina, metsän kasvun kuitenkaan juuri kärsimättä. Ja vaikka olisi tehty niinkin, että 10 vuotta sitten olisi pudotettu runkoluku 900 runkoon odottamaan päätehakkuuta, pärjäisi paljon paremmin taloudellisesti, kuin esimerkin kuitupuun maksimoinnilla. Suorittava porras ei edes ymmmärrä asioita ja tekee vaan annetuilla ohjeilla mielestään asiat kaikkien osapuolien osalta kaikista fiksuiten, joten suurin rikoksen tekoväline ei ole moto vaan ohjeistus. Kannattaisi kokeilla Motti ohjelmaa parina iltana eri kasvatusvaihtoehdoilla, vaikka tuon nyt pitäisi ymmärtää ilman laskutikkuakin, että kuitupuiden suurimääräinen poisto juuri ennen tukkipuuvaihetta on takuulla kannattamattominta.
Taitaa parhaiten pärjätä täällä etelässä, kun korjaa sen 35 mottia/ha. Aattelepa, jos olisit myynyt pystyyn, olisko pahimmillaan saattanut jopa kemerat lipsahtaa firmalle ja haapakuitu olisi viety alle 10 euron mottihinnalla. Tosin laskiessasi kaikki tulot plussaksi ja verottomana, niin eikös tuossa korjuussa kuitenkin hiukan menojakin ole, menoillahan toiminta menee jo pääomatulon osalta tappiolle, kun on vielä metsävähennyskin. Kassavirta on vankasti positiivinen, veroja ei tarvi maksaa ja kuntokin kasvaa. Hankintakauppa on parhaimmillaan hyvän mielen kauppa.
Mitä enempi kemera kelpoisessa enskassa motteja tulee, sitä pienempi on yksikköhinta. Aina nämä tuet ohjaavat jonkin toimintaa odottamattomalla tavalla, tuskin olivat tukia suunnitellessaan ajatelleet, että tämähän kannustaa varovaiseen ensiharvennukseen, joka ei lisää koneketjun kannattavuutta.
