Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kokoajan tukkien pitää olla parempia ja parempia. Kakkosharvennuksessa pitää olla tositarkkana, poistaa kaikki vähänkin mutkaiset. Noista hiuksenhienoa monivääryyttäkin omaavista pölkyistä saa suoria, kun karsiessa leikkaa ulkoreunassa vähän syvemmältä, se on osa hankintalisää. Jotkut sahan motot tosin katkovat tyviä tukeiksi, vaikka lenkoa on huolella ja mutkien välistä napataan pikkutukki jne, katkonnassa ei pärjää hankintamieskään, kun niin vääriä tyviä ei ilkeä tukeiksi tehdä. Sellutehtaan moto ottaa nykyisin minimissään 2,7 metrin kuitpätkän, jos on vähäinen tyvimutka, jonka vastaavan sahan moto olisi leikannut kokonaan tukkiin.
Jatkossa voi olla että sellufirman tukit on niin hyvälaatuisia, että sahalaitos pärjää puunvaihdossa ja tekevät sitten omissa leimikoissakin rajatapaukset kuitukasaan. Näin ne markkinat toimii.
Motohakkuun valvonta on kyllä aika ikävää puuhaa, mutta kyllä siinä palkoille pääsee, jos on sellutehtaan motoa valvomassa. Pitää vaan tarkistuttaa lenkouksia ja huomauttaa, jos tukkiosuus päättyy 17 cm:n luokkaan, vaikka latvatukki on lyhyt. Toinen tekee työtään ohjeiden mukaan ja toinen valvoo työtä kauppakirjan mukaan ja tiukkana saa olla että katkonnan tyyli muuttuu. Ostomies sanoo että tukkiosuus optimoidaan kaikilla mitoilla ja sitten käytetään kolmea eri mittaa. Kannatan runkohinnoittelua, tyhjänpäiväinen saapastelu eli avohakkuun työn valvonta poistuisi runkohinnoittelun myötä.
Metsänkäsittelyohjeet on sellutehtaita ja JOO-miehiä varten. Mutta voisihan tuollaisen 300 luonnontaimen aukon täydentää 500 taimella kuokalla laikuttaen ja heinätä parit kerrat. Taimet 100 euroa, istutus omana työnä ~150 euroa ja heinäykset omana työn ~200 euroa, eli 450 euron sijoitus. Sitten olisi 800 runkoa kasvamassa, ei tarvi ensiharventaa ja pelätä juurivaurioita, perkaa vain raivaussahalla ja päätehakkuu 50 vuoden päästä.
Reiman metsät taitaa olla Lapissa. Se selittää sijoituksen listalla. Palstoja myytiin 500 euroa/ha, joka usein oli alle puolet puuston arvosta. Heti kun mahdollista puut pinoon, kylvämällä ja luontaisesti uudistaen, päätehakkuun tulojen lisäksi viljelyketjusta säästetyillä euroilla sai varmaan hankittua taas uuden paljon isomman tilan. Hehtaari 30 vuotiasta metsää maksoi vähemmän kuin hehtaarin viljelykustannukset vieraalla teetettynä, taitaa olla edelleen sama tilanne.
Onkohan sekin Pukkalan mielestä jk hakkuuta, jos kakkosharvnnuksessa pyrkii poistamaan tukkipuun pois suoran lisävaltapuu kuitupuun vierestä, vaikka yhtään alle d1.3 17 cm:n puuta ei kuviolle jätettäisi. Minusta selkeä päätehakkuuseen tähtäävä yläharvennus, eikä mitään tekemistä jk:n kanssa.
Tällaista jaksollisen kasvatuksen yläharvennusta tekee ainakin aika moni hankintahakkaaja, jolloin harvennustili turpoaa ja tukit tulee tässä kohtaa tarkasti talteen. Firman moto voi tehdä altakin päin ja ehkä parempi niin, eli jättää lähes kaikki tukkipuut pystyyn ja päätehakkuu tili on parempi ja nopeammin realisoitavissa. Pystykaupassa harvennuksella tukin hinta on vähintään 10 euroa alle päätehakkuu hinnan, tuo on pakko huomioida oikeilla luvuilla ja vaikuttaa kannattavaan hakkuutapaan.
Terveoksainen latvatukki on ihan kelpo tavaraa, parempaa, kuin se 4 sentin kuivaaoksaa täynnä oleva välitukki. Vähän alueesta ja ostajasta kiinni, onko ylärajaa tai millainen terveellä oksalla tukissa, eli joku 6 tai 7 cm on ainakin ollut apteerausohjeissa ja tuossahan se koura jo varmuudella pysähtyy ja alkaa sitten useinmiten kuidun teko. Moottorisahalla tukkiprosentin saa tietynlaisessa puustossa selkeästi paremmaksi, kannattaako sittenkään hankintana tehdä, on toinen juttu. Ainakin tuollaiset rontti petäjät kannattaa poistaa ennen päätehakkuuta, viimeistään toisessa harvennuksessa.
Jos neuvojan mielestä metsän kasvu = metsän tuotto, niin silloin ollaan pahasti pielessä. Paras mahdollinen kasvu on ihan eriasia, kuin paras tuotto metsämaalle ja siihen käytetyille panoksille. Neuvojan pitäisi olla metsätalouden asiantuntija, jossa talous on kovalla prioriteetilla. Ihan niinkuin tuolla jossain toisessa keskustelussa mietittiin, montako luonnon kuusta hehtaarilla tarvitsee olla, että viljelytyö ei ole taloudellisesti kannattavaa vaikkapa 3% korkokannalla, jos tekee kaikki työt itse, entä jos teettää kaikki työt vieraalla. Eli näinhän näitä asioita metsätalous ammattilainen miettii.
24 oli yksi aamu pakkasta palstan reunalla, iltapäivällä sitten jo aurinko lämmitti mukavasti. Pidän lasten kanssa hiihtolomaa, hankintatyö jatkuu maanantaina. Kelin puolesta ihan kohtalaista, joskin hiukan turhan kylmää aamusta ja aukeammilla paikoilla (koivikotkin) lunta polveen, mikä uuvuttaa hitaasti. Varmaan kestää nyt ajaa pehmeitäkin kohtia, joten aloitin hakkaamaan vielä ylimääräisen ojitetun kuvion, missä ei puissa ole lunta.
