Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Noinhan se pitää toimia, jos kiinnostusta metsänomistukseen, niin hyvä kun on mahdollista perehtyä.
Omalla tietokoneella sivustot aukeavat toisinaan, mutta yhteys ”hyytyy” alle puolentunnin käytön jälken. Sivustosta avautuu vain osa, seuraavalla napsulla vain otsikko ja kohta ei liiku mikään. Onneksi meillä on uudempikin tietokone uudella käyttöjärjestelmällä, jolla sivut toimivat toistaiseksi ihan hyvin. Jotenkin haluan uskoa että ongelma on tuolla verkossa, kun traceroutella katsoo, matkalla on välillä katkos, ehkä uudemmalla käyttöjärjestelmällä on parempi käsittely paketeille, jotka kulkevat verkossa pätkien? Windows 7 on tämä oman koneen käyttöjärjestelmä ja muilla sivustoilla toimii melko hyvin, joskus on ongelmia karttaohjelman sivujen lataamisen kanssa, mutta cmoret yms. toimivat moitteetta, ehkä maanmittauslaitoksen kartta-aineisto on se mihin tökkää, tulee välillä liikaa viivettä. Laitoin palautetta, eipä sieltä juuri apuja tullut, kirjeenvaihto loppui lyhyeen, varmaan tietokoneen vaihto on sellainen ohje, että sitä ei haluta sanoa.
Itse käytän kännykät ja tietokoneet loppuun, eli savuhan sieltä lopulta karkaa, josta olen päätellyt että laitteet toimivat savulla ja savujonon hälvettyä, kun tarkistaa tilanteen, laitteet eivät todellakaan enää toimi. Tietoyhteiskunta kehittää kuitenkin uutta ja hienoa, muutamalla klikkauksella näet kaiken virheellisen datan sinuun ja sinun omistuksiisi liittyen. Jos haluaa nykyiset palvelut täysimittaisesti, laitteita pitäisi vaihtaa muutaman vuoden välein. Ihan siinä määrin ei kuitenkaan epätäsmällistä tietoa sisältävät palvelut kiinnosta, ehkä sitten kun tiedot ovat kohdillaan saattaa mielenkiinto olla niin suuri että päivitän tämän savukoneen uuteen, oisko viiden vuoden päästä liian optimistinen arvio.
Metsään.fi tiedoissa ei kuitenkaan ole 250 vuotiaan männikön kohdalla puuston ikä 250 vuotta, vaan 120 vuotta. Uskoisin että yli 200 vuotias puusto aiheuttaisi myös mielenliikutusta luonto-hiippailijalla, joka luulee että sellaisia on vain Lapin kansallispuistoissa. Olisiko kuitenkin parempi, että Metsään.fi näyttäisi tiedot niinkuin ne on, Suomessa onkin ns. vanhoja metsiä pikku paloina paljon enempi, kuin on annettu ymmärtää. Järkevähän tuollaisia yksittäisiä kuvioita ei ole suojella ilman erityispiirteitä, että sikäli fiksua laittaa puuston ikä viranomaisen toimesta ”neutraaliksi”.
Mutta ojanpenkalla on sitten vankempia runkoja ja kun niiden tyvet käy konttaamalla irroittamassa maasta, niin tuhannella rangalla lämpiää jo talo jonkin aikaa.
Metsälehdessä oli juttu savon miehestä (mti) jollla oli metsää satoja hehtaareita, mutta ei raivaussahaa. Myyntiin sanoi kaiken pienpuun menevän ja moottorisahalla teki. Mutta se oli tosiaan savolaisen kertomaa.
Tuossa arvelin, että välimallin jätkä ja Jätkä eivät sopineet tähän Foorumin kansainväliseen tyyliin, vai lähtivätkö yhtäaikaa Etelään, kenties ovatkin kavereita. Onneksi Wanhajätkä sentäs hyväksytään, ainakin toistaiseksi.
20 vuotta sitten Metsälehti ei olisi hyväksynyt näitä jk-keskusteluja ja laskentaesimerkkejä kannattavuudesta karujen pohjien istutuksen suhteen omilla sivuillaan. Edistystähän tämä, kun sana on vapaampi. Jankutus ja toisten jatkuva kiusaaminen ovat tietysti eri asia. Media on nykyisin vallankumouksellista ja epäisänmaallista, myötähäpeää tai joskus peräti säälin tunteita tulee, kun miettii minkälaiset pullamössöt siellä valtavirtaa? mielistelevät.
Ja uusi uutinen:
Eli Aasia vetää kotimaista metsäteollisuus tuotantoa. Aasiassa on keskiluokkakin omaksunut länsimaisia tapoja ja markkina kasvaa kovempaa kuin meidän metsät kasvaa, voi voi, mistä teollisuudelle riittää puu. Ai niin, sellunhinnan kohotessa ne tietysti sulkevat tuotantolaitoksia, vai miten se oli, ainiin sellutehtaita pystytetään lisää.
2007 pystykaupoissa ensiharvennus kuidut oli yli 17 euroa motti talvitien päässä. Hankintakuitua ostettiin yli 35 euron hinnalla. Nyt taitaa olla 12 ja 30 euroa noilla spekseillä, eli onhan tuossa vielä eroa oikeaan kiimaan.
Lisää uutisia aiheen tiimoilta:
Ruotsissa kohta kuitupuusta pula ja hintojen ennustetaan nousevan. Saman tietysti luulisi käyvän Suomessa. Eli kuitupun hinta nousee, tukkipuun ehkä jopa laskee, kun sitä tulee kohta liikaa ja/tai katkonta tehdään laadusta riippuen kuitupuuta suosien. Pystykaupassa päätehakkuulla tulos jopa negatiivinen, mutta ensiharvnnuksilla puunhinnassa pärjää. Tarkkana saa olla myös, että ensiharvennuksissa ei maksimoida puusaalista, vaan pyritään pitämään ne hoitohakkuina kohti tukkipuu harvennusta. Jos tuo kotimaan harvennusten kuitupuun hinta on euron noussut vuodessa, niin kai se trendi jatkuu ensivuonna, ei syytä huoleen.
Mietin tuota hoitosopimustilojen bonusta, kyllä ne kovemmat bonukset sinne kuuluvat, kun kemeratuetkin menevät hoitavalle firmalle. Jos tulee 50 mottia hehtaarilta, niin kemeran osuus on moninkertainen verrattuna bonuksiin. Varmaan saavat nyt hoitosopimustilojen ja muiden bonusten kerääjien harvennukset tehtyä ja siitä se hinta taas kipuilee ylöspäin, tiiän mä. Kemijärvelle kun rakentavat vielä uuden laitoksen, saadaan pohjoisen reservaatillekin enempi käyttöä ja Etelän tehtaat haalivat puita ulkomailta ja pienemmältä alalta kotimaasta ja rahahan on hyvä konsultti.
No joo, voihan se olla, että minun tuntemat metsänomistajat eivät edusta kattavasti kaikkia metsänomistajia. Ihan oma lukunsa (vai kuuluuko raivavetsien käyttäjiin) ovat kuitenkin tienvarsien pystykarsijat ja risujen kerääjät metsämaalta, taas oli karsittu Isojoki – Lappväärtti välillä lisää mäntyjä, eli alue laajenee tienvartta myöten ja joka puu tietysti karsitaan. Ehkä se aavistuksen lisää metsän ulkonäköä, kun aurinko pääsee kultaamaan mutkaisia oransseja runkoja, oksakasat olivat jääneet kuitenkin ainakin toistaiseksi tyville, eihän sitä kaikkeen aika riitä.
Luin nuo allaolevat avainsanat ja alkoi naurattamaan, selkäkeikkanaurua vedet silmissä. Avainsanat rivien takaa: Jessen opeilla kohti kannattavampaa metsätaloutta, ekologisilla vaihtoehdoilla. Jonkinlaista kapinahenkeähän tuo raivaussahan ylenkatsominen on, kun kaikki ammattilaiset ja suurinosa metsänomistajistakin pitävät sitä metsänhoidon tärkeimpänä työkaluna.
