Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo varmasti oikeassa. Greenpeace oli jo 90-luvun alussa saksalaisen teollisuuden rahoilla hämmentämässä Suomen metsäasioita. Silloin ei ollut sertifikaatteja ja yritettiin pärjätä markkinoilla suomalaisuudella. Oliko se plusmetsä, vai mikä se suomalainen merkki oli ja GB ja muut aikansa ryvetti ja sitten siirryttiin sertifikointiin.
Varmasti et puhaltanut 130 sykkeillä samaa mitä Mieto täydellä kapasiteetilla, eli reilusti yli 90. Hapenotto kasvaa kun kuorma ja sykkeet nousevat, eli 90 hapenotto vaatii maksimi sykettä, joka ei sitten enää jossainvaiheessa nouse päälle kahdensadan kun hitaita kilometrejä on paljon takana, mutta ei nouse kyllä enää hapenottokaan. Olet tehnyt jonkun polkupyörätestin, missä hapenottoa ei todellisuudessa edes mitata, mutta siinä testissä varsinkin diesel tyylinen kone ”voittaa” jopa nykyiset kilpahiihtäjät. Kuhnon Jarilta voisi kysyä, mitä metsuri parhaimmillaan mattotestissä on puhaltanut.
Työkaverisi on laskenut alakanttiin. Varmaan jossain linjanraivuulla onnistuukin 5 km/ha. Toisaalta kuljetut kilometrit metsätyöpäivän aikana ei kerro työn rasittavuudesta juuri mitään. 7 tunnin raivuu oikein hankalassa risukossa vastaa helposti 50 kilometrin hiihtoa perinteellisellä tyylillä narskuvalla pakkaskelillä. Joskus tullut juostua reilu 40 kilometriä metsässä yhtäkyytiä, helpompi se on kuin raivata pahinta rytöä hehtaari päivässä, kun se pahin rytö jää kesken jo kymmenen tunnin kohdalla, kun ei vaan jaksa. Monella moottorisaha ajan metsurilla oli hapenotot lähellä huippuhiihtäjien lukuja, siinä pohdintaa kilometrien merkityksestä rasittavuuden mittarina, huippuhiihtäjä liikkuu koko vuoden keskimäärin 30-40 km päivässä ja ehkä tärkein kehitettävä ominaisuus on hapenotto, metsuri liikkui alle 10 km ja hapenotto kasvoi paikallaan heiluessa, kun pumppu jytisti päälle sataa 6 tuntia joka arkipäivä.
Oliko kuitenkin metsäkeskuksen Remes? Ainakin netistä löytyi tuo https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005736516.html
Olisi nyt samantien kirjoittanut harvennusten tärkeydestä. Vaikka uskon että yli puolet hesarin lukijoista ei ymmärrä mitä metsän harvennus tarkoittaa. Jatkuvakasvatus on ainoa hyväksytty tapa ja ratkaisee samalla kaikki ongelmat, se ei ole mitään metsäfirmojen harvennushakkuuta, justeeri ja hevonen takaisin ja sellutehtaat pois koko maasta.
Yrittivät särkeä noita vanhoja paperikoneita jotain 10 vuotta sitten ajamalla koneita alas ja taas käyntiin, no ei onnistunut se särkeminen. Vanhat pienimmätkin koneet myytiin Aasiaan paperirahalla ja varmaan paperinteko noilla kannattaa siellä paremmin. Toiset kahlehtii itsensä hakkuutyömaalle ja toiset yrittävät särkeä työnantajansa kalliita laitteita, vastenmielistä yrittää ymmärtää tuollaisten ihmisten ajatuksenkulkua.
Meillä riittäisi työntekijät, kun ylikoulutetut opettelisivat oikean ammatin ja asumistuki lakkautettaisiin. Ihmisten pitää kantaa vastuuta valinnoistaan, työkyky hankitaan ja sitä ylläpidetään, ei metsuritkaan vedä kännejä viikonlopun yli tai syö itseään liikuntakyvyttömäksi työttömyys jaksolla.
410 malli painaa yhtäpaljon kuin isommalla moottorilla oleva 460. 800 grammaa kevyempi tuo 260 ja nykyisin 260 on myös mtronic. 460 on ainakin luottopeli. Bensan kulutus on tietysti tärkeä kriteeri, jos raivaa lähelle 200 päivää vuodessa ja polttoaineeseen menee jokapäivä 2 euroa enempi, niin tuleehan tuosta jo lähes 400 euroa vuoteen ja metsuri ei bensakuitteja voi vähentää. 460 raivurin käyttöiällä, noin 2000 tuntia, polttoaineisiin menee kolme kertaa raivurin hinta, eli kultuksella on väliä, mutta sahavalmistajat eivät sitä juuri mainosta.
Kapasiteettia piti vähentää ja logistiikka oli se miksi paperilla kannattavampia suomen tehtaita suljettiin europpalaisten tehtaiden sijaan. Itävaltalaiset kun tulivat laittamaan ostamiaan keskisuomen tehtaita ’kuntoon’ joutuivat lisäämään työntekijöitä että saivat järjestelmänsä pyörimään hihnalta eteenpäin, eli suomessa järjestelmässä oli viilaukset tehty ja keskieuroopassa puuhasteltiin ja pärjättiin, koska markkina oli ympärillä. Keskisuomesta suomen satamaan on lähes poikkeuksetta pitemmästi, kuin eurooppalaisen tehtaan portilta asiakkaalle. Ja kaukokuljetuksissa tulee ylimääräiset lastaukset, kun valtamerialusta ei suomen satamaan tule.
Joo ja tarkennuksena tuohon aiempaan, että käytäntöjä korvausten suhteen on tietysti monia. Piti kirjoittaa, että sellainenkin käytäntö ja kirjoitin sellainen käytäntö.
Kiva aamu työskentelyyn 10 astetta lämmintä ja varhaisperkausta varjon puolella toistaiseksi. 58 minuuttia meni edellisellä tankilla ja nyt pari tankillista raivattu ja kahvitauko, linnut laulaa ja näin aamusta varsin tyyntä. Hieman lahkeet kastuu heinikossa, mutta ei sentäs palele.
