Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Siksi suomen paperitehtaita suljettiin, kun eurooppa on kaukana ja kaukomarkkinoillekin piti laivata välisataman kautta, jolloin hintaa tuli rahdille, eli suomen satamiin ei halvan rahdin valtamerialuksia tullut.
Joo ja tarkennuksena tuohon aiempaan, että käytäntöjä korvausten suhteen on tietysti monia. Piti kirjoittaa, että sellainenkin käytäntö ja kirjoitin sellainen käytäntö.
Kiva aamu työskentelyyn 10 astetta lämmintä ja varhaisperkausta varjon puolella toistaiseksi. 58 minuuttia meni edellisellä tankilla ja nyt pari tankillista raivattu ja kahvitauko, linnut laulaa ja näin aamusta varsin tyyntä. Hieman lahkeet kastuu heinikossa, mutta ei sentäs palele.
Kiinteistökaupassa on myyjällä velvollisuus näyttää kaikki kiinteistöön kohdistuvat sopimukset. Jos läjityksestä on sopimus tehty, näkyy sopimuspaperissa sovittu korvausmenettely. Jos kauppakirjassa on maininta jostain vastaavasta, kannattaa pyytää sopimus nähtäväksi. Jotkut kiinteistövälittäjät voivat sopimuspaperit jättää pois, mutta jos kaupanvahvistaja näkee että kauppaan liittyy joku sopimus, mikä ei liitteissä ole, hän kysyy kaupanteon yhteydessä, onko tämä asia selvä. Fiksuinta pyytää heti kopio kaikista sopimuksista.
Voi olla että Jovain on väärin ymmärretty nero, jota vasta jälkipolvet kunnioittavat puukaupan isännättömän rahan tuomisesta kaiken kansan tietoisuuteen. Oikeasti hankintamyyjiä on aiemmin haluttu pois markkinoilta, nythän kaikki kuitupuut halutaan ja kauppatavalla ei ole merkitystä. Kuitupuun hankinta ja pystykaupan ero on usein yli 15 euroa ja kun tuossa ei isännätöntä rahaa ole,, vähennykset jää metsänomistajan hyödynnettäviksi ja harvennusten tukkien kanssakin pärjää jotenkin. Päätehakkuusta metsänomistaja on suljettu pois metsäfirmojen toimesta hinnoittelulla, mutta eikö tuohon ole ihan hyvät perusteet, päätehakkuista kilpaillaan lujasti.
Jos hyvälaatuinen taimisto on saatu aikaiseksi, sen hoito kannattaa, huonolaatuista ylijäreää ei välttämättä metsänomistajan kannattaisi edes tukirahojen kanssa hoidattaa. Kuitenkin kansantalouden kannalta ryteikön saaminen halvaksi kuitupuuksi on kannattavaa, jolloin tuki on tuossakin perusteltu.
En kyllä osta 460 stihliin sektorisuojaa isolle terälle, ennenkö olen kokeillut isolla terällä raivuuta, jos ei toimikaan toivotusti, niin mitä sillä ison terän sektorisuojalla tekee. Voihan sitä ostaa vaikka hyllyt täyteen tavaraa, jos ostaminen ja tilpehöörin omistaminen on lähellä sydäntä.
No niinhän se on. Jos on vain ostoja, ostosten alv-osuus palautuu kokonaan. Ja jos on ostoja ja myyntejä, sitten joko tilitetään alveja erotuksen mukaan tai saadaan jos ostosten alvit ylittivät kuukauden myyntien alvit. Toiminimellä työskennellessä kirjanpito on simppeli ja silloin nuo asiat olen käytännössä tehnyt joka kuukausi, mutta samallalailla normaali metsätalouden alvitkin käsitellään, vaikka transaktio tapahtuu vain vuosittain. Alv on läpikulku erä ja verovähennykset tehdään sitten alvittomasta osasta ostoja ja toisaalta alviton osa myynnistä on verollinen tulo, josta vähennykset sitten tehdään. Taitaa olla vaikea selittää yksinkertainen asia. Poistot tehdään alvittomasta osasta, alvit tilitetään aina kerralla.
Irtisanomisia ei googlettamalla löydy, toisin kuin nuo postaamasi taimikonhoidon ohjeet.
Aihe kuitenkin noista teristä. Lyhytputkiseen kun laittaa ison terän, pitää olla sopiva sektorisuoja, tai sitten turvasaappaat, tosin työsuhde saattaa olla katkolla, jos sahaa ilman sektorisuojaa, ei riitä turvasaappaat. Kokeilla voi tietysti vaikka omassa metsässä, että kannattaako pieneen raivuriin laittaa iso terä ja hankkia sitten sektorisuoja, jos se tuntuu järkevältä.
