Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Vahvoilla yhdistyksillä on toimitussopimuksia. Mutta eihän noita erikoispuulajien ostajia jokapaikassa ole, metsäfirmat pitäneet huolen ettei Mhy pääsisi rellestämään puukaupassa.
Mitä tulee tuohon etukäteiseen korjuupalvelun hinnoitteluun, niin sehän söisi sitä kannattavuutta, kun kaikki leimikot pitäisi tarkasti tutkia, mitä puutavaralajeja sieltä tulee ja suurinosa työstä olisi hykkaanheitettyä aikaa. Mutta jos Mhy:n toimihenkilö tuntee palstan todella hyvin, eli tehnyt MTS:n ja osaa asiansa, voi kertoa luotettavasti kannattaako heidän korjuupalvelunsa tässätapausessa. Niinhän se oli, että puukauppa perustuu luottamukseen. Mikään firma ei hae leimikosta eri putavaralajeja niinkuin luottomies, joka osaa sanoa ne ulkomuistista tai isäntä joka tietää mitä metsässä on ja vääntää sitten kaupat niin että kaikki jakeet saavat oikean osoitteen, eli vaikkapa yhteistyössä Mhy:n kanssa.
Mitä suurempi leimikko, missä kertyy mahdollisimman monenlaista ja erilaista hyvälaatuista puutavaralajia, sitä paremmat edellytykset korjuupalvelulla on onnistua. Vai minne kannattaa myydä leimikko, missä on rekkalasteja virheettömiä laatutyviä koivusta ja männystä, sekä pikkutukki harvennuskuvio ja vielä muutama rekkalasti pyväitä. Eli jos Mhy välittää kaikki parhaisiin osoitteisiin, niin melkovarmaan viivan alle jää enempi, kuin jos myyt kaiken pystyyn milletahansa perusostajalle.
Kuituleimikko, tai perus päätehakkuu voi olla kannattavin myydä suoraan sellufirmalle tai sahalaitokselle. En usko että Mhy:n korjuupalvelu mikään rahantekoautomaatti on, ts. puutavaraa ostavat firmat haluavat korjuun itselleen ja Mhy:n asema on varmasti hinnoiteltu tiukaksi. Tuo olisi tietysti läpinäkyvää, että korjuupalvelun hinta paljastetaan ensin ja sitten vasta kysytään tarjoukset kaikilta alueen puunostajilta.
550 Husqvarnassa saa tuon talvisuojuksen poistaa, kun on lämpösempää kuin -5, minusta kannattaa olla tuon asian kanssa tarkkana ja poistaa se suojus vaikka kesken päivää, tunteehan sen nokassa paljonko on pakkasta vai onko peräti suojakeli. Tietysti jos lunta tulee oksista kokoajan, voi olla että suojus on tarpeen vähän lämpöisemmälläkin.
Pitäskin kokeilla tuota ms200:sta oikeassa talvityössä. Viime talvena joulukuussa jonkinlaista tuntumaa tuli Rovaniemellä, mutta oli kuitenkin melko helppo olosuhde, täällä etelämpänähän lunta ei ollut koko talvena.
Ms200 mallissa on tuo kaasuttimelle menevä reikä Jätkän mainitsemassa luistissa, joka löytyy kaasuttimen säätöruuvien alta pikkuruuvilla kiinnitettynä, eli aina talveen tultaessa luisti ulos ja laitetaan se takaisin toisin päin.
Teillä taitaa olla puissa enempi lunta kuin täällä. Mitä on kuvia esim. Keski-Suomesta nähnyt, niin paljon pahemmalta näyttää kuin nämä Länsi-Suomen puskat. Mutta kyllä kun noita pienempiä kuusia kaataa, mistä tuuli ei ole lumia yhtään putsannut, niin laitan sahan vartaloon kiinni vähäksi aikaa, jolloin tietysti ilmanottoaukot mahassa kiinni. Mutta eihän se auta sekään, jos on kovasti pakkasta ja joka hipaisusta tulee puolenminuutin lumipölly, menee koko päivä odotellessa lumenlaskeutumista. Justeerilla tietysti onnistuisi.
Kai sulla kuitenkin on reikä siellä sylinterin ja kaasuttimen välillä ja sen talvisuojuksen lisäksi voi kylmemmällä kelillä vetää jeesusteipillä ilmanottoa reilusti tukkoon. Ja aina mahdollisuuksien mukaan saha pystysuorassa, kuten kasatessa ja tauolla, eli takakahva taivasta kohti, jolloin lämmin ilma virtaa siitä reiästä kaasuttimelle.
Kävin sahailemassa tänään sekametsän ensiharvennusta sillä 550xp:llä, missä ei ole sähköistä kaasuttimen lämmittäjää. Aamulla pakkasta 19 astetta ja puissa jonkinverran irtolunta perjantain sateen jäljiltä. Ehkä vartin kohdalla eka tankilla saha sammui täysiltä kierroksilta ilman mitään näkyvää syytä, lähti kuitenkin taas käyntiin normaalisti ja tuon jälkeen ei koko päivänä mitään ongelmia (taitaa olla alkuperäinen tulppa). Tauolla sai varistella lumet metsurin takilta ennenkö laittoi taukotakin päälle ja silmäsuojusta sai rapistella puhtaaksi jonkun kerran, eli ihan oikea talvi oli. Kuusi tankillista sahasin vajaan kuudentunnin aikana, tauoilla parin tankillisen välein saha oli pystyssä takakahva taivasta kohti, että sylinterin lämpö virtasi mahd. paljon kaasuttimelle. Kotiin lähtiessä keli oli lauhtunut ja mittarissa -12 ja kastelihan se tuo irtolumi, kun päällä sen verran vähän, että ei hiki tulisi jolloin metsurintakin ulkopintakin uhosi lämpöä.
Testasin myös rukkasia kahdella viimeisellä tankillisella, kun hanskat jäätyivät kahvitellessa niin ettei niitä saanut enää kunnolla käsiin. Minusta ei ollut mitään ongelmaa käsitellä sahaa rukkasilla ja koukutkin mahtuivat käsiin ihan hyvin. Metsurinmittaa ei tarvinnut koko päivänä, siinähän nuo rukkaset olisivat tiellä, mutta äkkiä ne kyllä lähtee käsistäkin. Ainut pieni ongelma oli noissa rukkasissa, että pöllyävää lunta meni niiden varsista jonkinverran sisään.
Se mitä tahdon saada ymmårretyksi on se tosiasia että olosuhteilla on valtava merkitys päivän istutusmääriin. Huippuolosuhteissa 7 senttiä taimelta on riittävä taksa palkkametsurille ja 11 senttiä kivikko karheikossa ei taas anna lähellekään samaa ansiotasoa kuin parhailla alustoilla tuolla 7 sentin taksalla. Ja toisaalta taimenkantamiset pitäisi ottaa taksoissa huomioon, jos on vaikka yli 500 metriä pitkä palsta niin osa taimista on kannettava melko kauas siellä risujen ja monttujen sekä ojien yli. Eli istutustaksoissa ei oteta juuri olosuhteita huomioon, onko niin että taimen koko määrittää taksan ja tietysti ylipitkistä kantomatkoista saa aikapalkan, mutta kantomatkaa ei ole jos taimet ovat aukon laidassa.
Muutoin kivisessä karheikkomaastossa välillä laatikoita siellä raahaten putkella istuttaen 1200 taimea päivässä on hyvä saavutus. Ja suurinosa aukoista on noita hankalia ainakin täällä suunnalla. Ei täällä kukaan istuta yli 2000 taimea, istutuskone jää silloin kirkkaasti toiseksi ja koneet ei istuta muutakuin parhaita alustoja ja metsurit lyö lähes saman päivässä kuin koneet, noissa risukko aukoissa mitä koneet ei lähde/pysty tekemään.
Jäkäläkankaalla kennokuokalla pikkupaakkuja 200 kpl/tunti päivän keskivauhti, näin siis oma kokemus enkä ollut huippukaan. Ja tästä päättelen että 4000 tainta ihanneolosuhteissa putkella istuttaen taimilaatikot oikein alalle jaettuna on huippumetsurille kova päivä, mutta onnistuu alle kymmenessä tunnissa.
