Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Oltiin tuossa Satakunnan puolella taimikonhoidossa. 700 hehtaarin tilalla uudistukset tehty useilla kuvioilla alikasvoksella ja ilmeisesti täydennysistuttaen pienillä aloilla. Ainakin se taimikko (reilu 10 ha) mitä tehtiin oli täystiheä ja havupuuta jäi kattavasti, ainoa ongelma tuolla on ihan tolkuton hirvikanta, joka tietysti osaltaan vaikuttanut uudistusmenetelmän valintaan, tuhansia mäntyjä katkottu.
Kuitenkin niin että kun tilassa on kiinni muutama miljoona, pitää jo laskea miten kannattaa milloinkin tehdä. Kun joka vuosi pykää kymmenen hehtaarin aukon, on tekemistä niin paljon että palkkatöissä kulkevan on vieraalla teetettävä käytännössä kaikki. 1000 euron säästö vuonna 0 merkitsee 70 vuoden kierrolla 15000 euroa pelkällä 4% korolla ja samalla korolla 60 vuoden kierrolla 10000 euroa eli kymmenkertaiseksi kasvaa 60 vuodessa. Sama tietysti laskennassa pätee siihen omatoimiseen harrastamiseen, jokaine säästetty euro kuviolla kasvaa korkoa pitkässä juoksussa enemmän kuin ilman laskenta uskaltaa edes ajatella, jolloin kannattaa laskea ajattelemisen lisäksi.
Alla olevasta linkistä löytyy noista SE:n ja MG:n metsien järjestelyistä. En jaksa lukea, mutta asia on kuitenkin niin kuin sanon, luulen.
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5905.pdf
2000 luvun alussa Metsäliitto ja Stora Enso möivät käytännössä loput metsänsä ja voi olla että tuolloin Metsäliiton myydyistä perustetun sijoitusyhtiön metsiä Metsämannut hoitaa ja pitävät sitten MetsäGroupin omana, vaikka eivät enää omistakaan, onhan ne Serlachiuksen maita historian kirjoissa. Metsä-Serlan metsiä myytiin sitäkin ennen mm. Äänekosken taidepaperitehtaan jättimäistä perustamiskustannusta vasten ja sehän oli 30 vuotta sitten. Älkää heittäkö hevosmiesten tietotoimiston juttuja faktoina.
80-luvulla mettäkoulussa oli noita Stihlin 020 sahoja, kyllä ne taisivat olla halutumpia kuin jonseredit. Kuitenkin Husqvarnan 242 oli omaa luokkaansa. Outoa ettei Husqvarna pysty tekemään tosiaan 40 kuutioista huippusahaa enää, sitä kokoluokkaa keveytensä takia moni haluaa. Itsellä MS200 ja 550xp ja molemmat olleet hakkuilla ja polttouuhommissa hyviä pelejä.
Metsätalous kannattaa kun pitää kulut pieninä ja ottaa metsästä rahat pois ajoissa tai mahdollisen hintahuipun kohdatessa jopa liian ajoissa. Kannattaa laskea tehtävien investointien kannattavuudet, sekä ennenkaikkea välttää virheet joka käänteessä. Myrskytuhot, taudit ja eläintuhot ovat riskitekijöitä, jotka on otettava huomioon. Puukaupassa on parhaat mahdollisuudet onnistua, kun tietää mitä leimikosta tulee ja mitä ostajat tarvitsevat. Korkolasku on vain aputekijä, joka kuitenkin ohjaa päätökseentekoa aikataulutuksen ja toimenpiteiden kannalta, vai miksi CT pohjia ei Tapion ohjeissakaan käsketä istuttamaan, no siksi kun rahalla on aika-arvo ja ohjeet on tehty tiettyjen laskentakorkojen perusteella.
