Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Nuorissa hyvälaatuisissa metsissä, jotka on juuri ensiharvennettu, mutta eivät kuitenkaan sisällä vielä tukkia voi myyntihinta olla moninkertainen puuston tämänhetkiseen arvoon. Lähitulevaisuudessa kasvu on yli 200% tukkia ja pitkässä juoksussakin selkeästi yli 100%. 100 mottia kuitua on arvoltaan 1500 euroa ja euromäärinen kasvu tuolle on päätehakkuuseen asti varovaisesti arvioiden vaikkapa 400 euroa/vuosi. Kuvion myyntihinta voisi olla vaikka 4000 euroa ja sittenkin raha on erinomaisesti poikimassa, mutta kuitenkaan ei enää ryöstöstä voida puhua. Pienemmällä tuottovaatimuksella tarkalla korkolaskennalla voisi joku maksaa paljon enemmänkin ja niin varmaan usein tapahtuu. Huomioitava kuitenkin että ylimääräisiä kustannuksia tulee aina matkanvarrella.
Metsuri-motokuskin palsta on sikäli hyvä, että on OMT-pohjaa ja sijainnista voisi olettaa ettei ole juuri maannouseman pilaamaa. Ja kun on OMT-pohjaa, viljelytyö tuottaa hyvin, jolloin päätehakkuukypsästä joutuu maksamaan puuston hinnan. Harvennusvaiheen metsissä pitää arvioida päätehakkuun tulot ja laskea sen mukaan, mitä kultakin kuviolta voi maksaa, esim. jos päätehakkuu 20 vuoden päästä ja päätehakkuussa tullee 12000 euroa, voi nyt maksaa surutta 4000 euroa, eli kolmasosan, jolloin kärsii maksella mhdollisesti hieman kovempaakin lainankorkoa. Aukeista aloista ei juuri voi maksaa (periaatteestakaan) ja OMT kuusentaimikoista 1000 – 2000 euroa koosta ja laadusta riippuen, menevät tuossa siivellä kun kerta omalla työlläkään ei ole hintaa niin ei noissa tule tappiota. Hyvällä tuurilla tilan tuollein saa, eikä sitten tarvi miettiä että maksoinko liikaa, todennäköisesti ei saa.
20 vuotta sitten ostin noita tiloja osin mutulla, turha oli laskea kun olivat niin halpoja, maksoi vain senverran millä tila irtosi ja tärkeä kriteeri oli että myyntipuulla saa tilan hinnan melko nopeasti maksettua. Nykyisin on pakko laskea, mitä tlasta voi maksaa että saa kohtuullisen tuoton ja harvoin tila osuu kohdalle, joka vuosi kuitenkin viimeisen 5 vuoden aikanakin ja ne mitkä osuvat ovat poikkeuksetta nuoriametsiä, joissa hakkuutulojen sijaan tärkeämpi kriteeri on laatu ja alhainen ostohinta, näistä ei ilmeisesti haluta juuri tarjota ”ylihintaa”. Noita aiemmin ostamiani tiloja olen myynyt, kun tilojen hinta on noussut liian suureksi tuleviin tuottoihin nähden ja huomasin että hiemankin levällään olevat tilat ovat hankalasti hoidettavia, jolloin hoitokustannukset tuppaavat nousemaan.
Viimeisen palstan kun ostin 1200 lämpösumma-alueella, palstalla metsäkuljetusmatkat alle 200 metriä, maksoin 1000 euroa/ha. Puolet kuviosta 5 metristä männikköä ja loput 7 – 12 metristä, joka aarilla tulossa havutukkia tämänhetkisen laatukäsityksen mukaan. Koko alue ojitettua VT-kangasta. Isommat puustot kaipaavat alustan raivuun ennen harvennusta, eli kolmasosa palstasta, kaikki muu ala tehty taimikonharvennus ammattilaisen tekemänä. Laskin että varmuudella 4% tuoton saan ja työpalkat päälle, eli tein varovaisen tarjouksen ja tila osui kohdalle, ei tarvinnut miettiä että teinkö hyvät kaupat, kun olin joka kuvion arvon laskenut.
Miten paljon sitten muut ostajat olivat valmiita maksamaan, ei varmaan olleet laskeneet tuottoa, ajattelivat vain että eivät puilla saa 20 vuodessa omiaan pois, pelkkää vt-männikköä jatkuvalla alustan raivuulla.. Tilan arvo on nykykäsitykseni mukaan lähes kolminkertainen 20 vuoden päästä, jonka lisäksi kaikki kuviot ovat ”tuottaneet” 1-2 kertaa harvennustuloja, toki on ennakkoraivuutakin paljon luvassa. Niinhän sitä sanotaan että työ tekijäänsä kiittää ja tässäkin tapauksessa ilman omia ennakkoraivuita palstan harvennukset eivät tulisi tuottamaan juuri mitään, itse teen lisäksi ainakin ekat harvennukset hankintana. Mutta sama kait se on tilanne, jos ostelee noita päätehakkuukuvioita, kyllä on tekemistä ja tuotot työpanoksista paljon kauempana, mutta varmasti työ tekijäänsä kiittää ja näin tehden prosentit ovat kotiin päin.
Kansallispuistoistakin voisi harvennella tiettyjä kuvioita ja avata maisemia. Kansallispuistohan on ennenkaikkea ihmisiä varten, luonnonpuistot ovat sitten asia erkiseen. Ja tietysti kansallispuistojenkin harvennukset vain virkistysarvoa tuottaviin kohtiin esim. 50 vuoden välein. Mielekkäimmät kulkumaastot ovat sellaisia jotka tarjoavat välillä näkymiä, pelkkien kaatuneiden puunrunkojen seassa kukeminen 50 metrin näkökentällä on tietysti hienoa sekin, mutta vaihtelu virkistää.
Nimeomaan suuria suojelukohteita kannatan. Ylläpidetään nuo olemassaolevat suojelualueet ja laajennetaan, mikäli rajanaapureilla sellaista halua ilmenee. Nuuksionkin virkistysmerkitys on rahalla mittaamaton. Ihan tyhjänpäiväistä suojella jotain hehtaarin vanhan metsän kuviota, tai vaikka kymmenenkään hehtaarin, jos ei ole mitään muuta erityispiirrettä kuin parisataa vuotiaita puita. En ole varma, mutta luulisin ja pitäisin järkevänä että valtionvaroilla ei tueta edes muutaman hehtaarin metsikkökuvioiden suojelua, missä on pelkästään vanhoja puita ilman erikoispiirteitä.
Niinhän se kannattaisi tehdä enskankin ennakkoraivuu pari talvea ennen hakkuuta, mutta kemeratuki jää sitten monessa kohteessa haaveeksi, eli kemeratuki muuttaa käytäntöä. No kohtahan se kemera poistuu nuorenmetsän kunnostuksista ja se on hyvä, josko olisi metsureillekin enempi taimikooja tarjolla, nythän puolet ajasta kaadetaan kuitupuun kokoista rytöä. 300 eur/ha toteutuu varhaisperkauksilla, siellä kemeratuki kattaa puolet työn hinnasta, varmaan taimikonhoidon kemerakin on laskettu kattamaan noin puolet kuluista. Itse kun tekee omat taimikoonsa niin kyllä noista kemeroista riittävästi vaivanpalkkaa saa, varhaisperkaus viimeistään kun taimikko 2 metristä ja taimikonhoito noin 5 metriseen, niin ei ole ylivoimaisen raskasta metsienhoito. Varhaisperkausta kun lykkää mahdollisimman myöhään, joutuu varhaisperkauksen jälkeen odottamaan kemerakelpoisuutta taimikonhoidolle 7 vuotta, jolloin ollaan taas vaikean taimikonhoidon kanssa tekemisissä.
10 kilometrin kävely raivaussahan kanssa hyväpohjaisessa maastossa on helppo suorite päivässä, mutta yli 10000 pitkää ja järeää runkoa nurin pieneltä alalta on jo raskaampi urakka. Taitaa olla niin että helpot kohteet hinnoitellaan yli ja vaikeat ali ja pitkässä juoksussa tasoittuu ansiot niin että metsuri saa eväät ja bensat hankittua.
Surkeimmissa pöpeliköissä on mennyt varmaan 25 tuntia hehtaarille ja parhaat palat 4 tuntia/ha ja tuntihinta 15 euroa, keskimääräistä hehtaarihintaa itselle en tiedä, mutta vaihteluväli noin 60 – 375 eur/ha. Urakalla tehdessä tuntiansio ollut hiukan parempi, mutta ennakkoraivuut ja pahimmat viidakot menee aina tuntitöinä ja niitä on piisannut. Ja tuleehan noihin kilometrikorvaukset päälle ja epäselvät kuvionrajat on mestari nauhoittanut. Tulee asiakkaalle maksamaan, viidakon kunnostus, varmaan 700 euron luokkaa, mutta onhan tuossa sästynyt varhaisperkaus kulut ja kun taimikonhoitoakin myöhästetty tulee kustannukselle pieni korko :), tosin hyväähän noista ei enää saa.
