Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisin jätetään säästöpuita ja kuivaset useimmiten pystyyn tai sitten maahan. Ja esim upm omilla maillaan jättää kaikki ojittamattomat turvemaat hakkuiden ulkopuolelle ja niitä vaan löytyy kangasmaiden sisältäkin yllättävän paljon. Lahopuita varjellaan ja esim maalahopuun ympärys jätetään raivaamatta. Muutosta paljon ns. Tehometsätalouden hakkuissa vaikkapa 90 lukuun verrattuna.
Enempihän sitä bensaa kuluu kun ajaa kaasupohjassa. Mutta kun aina risun kohdalla on kierrokset kovat niin kytkin säästyy eikä risut jää sektorisuojan ja terän väliin jumiin. Stihlin hp öljyä tasan 2% seos. 5 litran pönttö maksaa 35 euroa. Se että minulla kuluu bensaa melko paljon johtuu siitäkin, että en seisoskele vaan kokoajan on Risuja terälle. Tänään noin 2 ha ennakkoraivuuta ja 4,5 litraa meni polttoainetta. Tuli kävelyä varmasti 10 km, mutta sehän ei tietysti kuullosta miltään, mutta kun samalla sahaa niin kyllä se hieman uuvuttaa lopulta.
Nuukailijat ajavat puolikaasulla koko elämänsä.
Mikset arto tee itse laatuharvennuksena, talvellahan on aikaa touhuta ja ei kai sulla menisi kun viikko/hehtaari tuossa aikaistetussa enskassa. Vai onko tosiaan niin laadukasta puustoa, että ihan sama minkä puun poistaa ja jättää ja kaikista vielä tukki tyvestä jo enskassa. Hintojen nousua on mukavampi odotella sen aukon kanssa, kuin ensiharvennus leimikon kanssa.
Ensiharvennuksessa kaikista poistettavista kun tulee puheissa tukki, niin silloin ollaan savossa :). Ainahan se pittää ällyyttää.
No nyt ostetaan kuitupuutakin ja sikäli mahdollisuudet onnistua erirakenteisen metsän kanssa ovat paremmat, kun markkinatkin mahdollistavat laadun valinnan pienpuun osalta ja ajatusmallikin harventajalla taitaa olla ihan eri, eli jääväpuusto on tärkeä kriteeri. Mutta eipä tuota kannata hirveästi ylistää, kun päin persettähän nuo jatkuvan kasvatuksen hakkuut taitaa suurelta osalta mennä, jäävä puusto valmiiksi lahoa ja korkeintaan saadaan lisää tuulenkaatoja ja kolopuita ja vähän energiapuuta.
Elämä on helppoa, kun ei ole mitään muuta kuin mustaa tai valkoista. Ja onko niin, että asiat voi tehdä vain kahdella tavalla oikein tai väärin?
Suurin osa harsinnoista tehtiin kuin pullopersesiat, ilman ymmärrystä ja niinhän sitä varmaan moni tekee nykyisinkin noita jatkuvan kasvatuksen kokeiluja, mutta se ei tarkoita sitä, että se ei voi onnistua. Olen aika varma, että jos tehdään talvella jatkuvankasvatuksen hakkuut roudan aikaan ja vieläpä hakkuun osalta moottorisahalla sellaisessa metsässä, jossa on erirakenteisuutta, niin onnistuuhan tuo helposti ja kannattavammin, kuin avohakkuu onnettomalla tukkiprosentilla ja siten umpisurkealla kantohinnalla. Moottorisahan kahvoissa pitäisi olla asiansa osaava isäntä itse, onnistuisi ehkä häneltä konehakkuunakin.
Nyt on parturoitu avohakkuun ennakkoraivuuta ja alikasvosta on isoilla aloilla kattavasti, kokonais ala kuitenkin lähes 30 ha että on siellä vastaavasti tyhjääkin pohjaa. Yllätykseksi lahoja tosi vähän ja erinomaisia kuusen taimia paljon, metsurin öljypönttö löytyi vuodelta 71, vänkäri ja uudempi öljypönttö, mutta ajokoneen urapainumia ei ollut ja luulisin että siksikin tuo alikasvos oli tervettä. Ojat on kaiveltu kosteikoille ja siellä sitä kuusen tapikkoa sitten on saroilla ja penkoissa. Herättäähän se ajatuksia, kun raivataan terveet hiukan alle kuitupuukokoiset kuuset alustaan, mutta ei noita sillä silmällä kukaan suunnittele että kasvatettaisiin alikasvoksesta metsä, jos ei metsänomistaja vaatimalla vaadi. Näpertelemällä noita aloja, eli hyödyntämällä vallitseva tilanne pienillä aloilla, tuottavuutta voitaisiin ehkä parantaa. Tuohonkin tulee varmaan koneistutus ja toivottavasti taimikonhoidot ajallaan, jolloin tuotto ihan hyvä ilman vaivaloista näpertelyä. Pitäisi ehkä ne näpertelyn tuloksena syntyneet hehtaarin kokoiset hieman isommat kuusipuskat hoitaa vielä eri aikaankin. Jollekin 1 ha on passeli kuviokoko, jollekin toiselle 30 ha.
Öö, kerrotko mistä Stihlin teriä voi ostaa? Paras tietämäni raivaussahan terä on Strandin terä, vaikka hieman enempi menee risuja sektorisuojan ja terälevyn väliin, kuin hiukan paksummalla Stihlin terällä. Stihlin terä on tietämistäni toiseksi paras ja ostaisinkin, jos sitä kohtuuhintaan jostain saisi.
