Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Miten Visakallo sun epäonnistuneet jk metsät, iskikö maannousema, vai eikö vain taimettunut ja miten korjasit kuviot tehokkaaseen metsänkasvatukseen?
Monttumätästys loppuu varmaan kokonaan, ei mikään yhtiö voi sallia sitä että työturvallisuutta huononnetaan. Hankalia ovat montuille mätästetyt alat, mutta vielä raskaampia ovat tosiaan ne täysin hoitamattomattomien puustojen juuri ensiharvennusta ennen tehdyt raivaukset, onko edes taloudellisesti aina kannattavia, jos ei tulevaisuuden tukkirunkoja enää ole. Aloittajalla asenne kohdallaan, pahimmat pitää tehdä ensin ja jos vain omia metsiä hoitaa, ei jossain vaiheessa ole muutakuin puustoltaan helppoja raivaussahatöitä, montut tietysti harmittaa jatkossakin.
Ja tuossa pitäisi ennakkoraivajan ja konekuskin ajatella samallalailla ja ajourat suunnitella ehdottomasti ennakkoon, ilman ennakkoraivuuta jatkuvan kasvatuksen hakkuu on entistä haastavampaa ja vaurioituneita puita jää helposti levittämään juurikääpää. Valitettavasti oikein tehty hakkuukaan ei poista olemassa olevaa maanousemaa jätettävistä puista. Neuvojan pitäisi siis tietää millä kuviolla on maannousemaa ja millä ei, ei ainakaan minulta onnistu muutakuin ottamalla näyte tyvestä, esim ikäkairalla, mutta huonolla tuurilla sekin menee ohi lahotäplästä, pitäisi oikeastaan kaadella puita eri puolilta kuviota ja tarkistaa maannouseman kattavuus. On niin karu esimerkki yhdeltä tilalta tuosta jatkuvankasvatksen maannouseman kattavuudesta, että en takuulla ala Etelä-Suomessa kasvatella muutakuin korkeintaan koivujen alla kuusia ja nekin nopeaan avohakkuuseen.
Aika paljon on Mhy tehnyt kuitupinoja Österbottenin alueella ja laivaan menee tietysti osa. Ruotsin puolella samanlaiset kompeet, ostetaan naapurista vähän kalliimmalla, että ei tarvi alkaa kilpailemaan päämarkkina-alueella hinnalla. Ruotsissa jäi viimeisin sellutehtaan laajennus suunnitteluasteelle, kun puuta ei ole tarpeeksi, meillä sitä vielä on kuitupuuta. Taitaa ongelma olla se, että tukkipuulle ei ole tarpeeksi käyttöä ja kuitupuun hankkiminen ilman mukana tulevia ylimääräisiä tukkipuita ei onnistu. Pitäisi tulla joku isompi aasialainen toimija tuonne kotimaan sahapuolellekin, vaikka ihan vain rahapussin ja lopputuotteiden asiakkuuksien kanssa.
Kyllä metsäyhtiötkin kasvattavat kuitenkin alikasvoksesta tilaisuuden tullen kuitua, joka taitaakin olla niille lähes yhtä arvokasta kuin tukki. Metsäfirman metsänkäsittely on optimoitu erilailla, kuin monen metsäsijoittajan. Metsäfirma tarvitsee ensisijaisesti kuitupuuta omille sellutehtaille, tukkia toki tarvitaan ja se on himpun arvokkaampaakin heille, mutta ei niin kuin metsänomistajalle, jolla tukki on kolme kertaa arvokkaampaa kuin kuitu ja tämä muuttaa ainakin harvennusten optimaalisia ajankohtia. Eli kun metsäfirma saa ensiharvennuksesta 100 mottia, on firma toiminut omin tarpeidensa johdosta optimaalisesti, kun metsänomistajalle tuollainen ”myöhäinen” ensiharvennus on tavallaan tappiollinen koska tukkipuunosuutta teurastetaan paljon kuiduksi.
Toistan itseäni. Jossain päästään 80 vuoden kierrolla optimaalisesti onnistuen 8000 euron päätehakkuutuloon. Miten tätä verrataan 60 vuodessa saatuun 30000 euron tuloon? Ei ole mitään järkeä yrittää mahdollisimman hyvää tuottoa samoilla konsteilla, kun se ei ole mitenkään mahdollista. Puolet Suomesta kärsii maannousemasta ja siellä jaksollinen kasvatus tuottaa oikeilla ajoituksilla ja omatoimisuudella rehevillä pohjilla vähintään 4%, mieluummin 6% ja toinen puoli Suomesta sitten taas ei tuota mitenkään viljelemällä 3% kovempaa tuottoa ja maannousemaa ei ole.
