Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Minun metsätaloutta painaa eniten ylituotanto eri puutavaralajeista. No ei se metsämaiden pienimuotoinen suojelu siihen vaikuta, mutta valtio voisi myydä puoet alueistaan ja suojella loput, eli luopua metsätalouden harjoittamisesta, olisi Suomi perseenpyhkijän ajatuksissa vihrein.
Lisäksi metsurihakkuuna ja alun motoharvennuksetkin enskat tehtiin pienemmällä poistumalla, eikä manuhakkuussa havutus ollut kokonaan uran suojana. Motoharvennuksessa kun poistetaan 70 mottia hehtaarille ja kaikki oksat ja latvat on urilla ja kantokäsittely suoritetaan niin onnistuuhan nuo kesähakkuutkin, kelirikko leimikot on asia eri. Useimmin kesähakkuun esteenä on tiestön kunto.
Maannouseman räjähdysmäinen kasvu on melkovarmasti seurausta kesäaikaisista hakkuista ja puutavaran ajosta. Kun metsäkoneet alkutaipaleellaan yleistyivät ja kesäisinkin alettiin puita ajamaan, olivat urapainaumat lähes ojitukseen verrattavia. Sentakiahan nuo kesähakkuun kannot käsitellään, meni vaan ainakin 30 vuotta kesähakkuut tuurilla, joskus hyvällä ja joskus huonolla.
Varmasti 2000 tuntia sahaa näillä Stihlin ammattikäyttöön tarkoitetuilla raivussahoilla ja moottorista löytyy vielä tehoja. 450 on hyvä saha ja siihen saa huippukierroksetkin ruuvattua, jos sellainen tuntuu tarpeelliselta. Kytkimiä voi matkalla mennä, jos on paljon paksumpaa katkottavaa.
Aikoinaan kun linjojen raivauksessa ja kepityksessä käytettiin vesureita niin parhaimmaksi osoittautui pitkään varteen lyhyen vesurin terä. Oiskohan Jätkän mainitsema vesuri juuri tällainen. Pitkän varren ansiosta voi lyödä kahdella kädellä ja kevyen terän ansiosta voi tehdä tarkempaa työtä yhdellä kädellä.
Kaskisten BCTMP:n haavan käyttö väheni paljon kun Husum alkoi tehdä kartonkia ja Kaskisen tuotannosta vajaa puolet (160000/340000) menee Husumiin. Kaskisten BCTMP:n tuotannosta menee kartonkitehtaille kokonaisuudessaan 200000 tn. Kartonkiin ei haluta haapaa, kun siitä tulee hajuhaittaa.
Lannoittamisella haetaan lisätuottoa. Jos lannoitteseen laitetaan vaikka 10000 euroa, pitää sijoitukselle tietysti laskea jonkinlaista tuottoennustetta, muutoinhan toiminta on pöljyyttä. Jos investointi tuottaa 7 vuodessa lisää puuta arviolta 20000 euron edestä, lannoitus on kannattavaa, kun metsässä rahaa kuitenkin on kiinni niin lannoittamalla saadaan tarvittaessa nopeammin uudistettavaa järki hintaan. Mutta esim. vuonna 2008 olisi ollut helpompi päätellä että lannoitusrahat kannattaa laittaa arvo-osakkeisiin, nythän tuolla rintamalla ei tavallisella ihmisellä erinomaisia ostopaikkoja vissiin ole.
