Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Onko se metsäkonekuskeilla manu-harvennuksia teettävä koulu Österbottens yrkesakademi? Näkyivät yksi päivä olevan metsässä harvennuksella moottorisahojen kanssa, opettaja seisoi tiellä ja oppilaat rämpivät vajaan sadan metrin päässä lumessa kolmen hengen ryhmässä. Olisin pysähtynyt juttusille, mutta arvelin olevan opettajalla tärkeämpää seurata tapahtumia omasta asemapaikastaan ja eikä noiden rannikon ihmisten puhetta välttämättä ymmärrä. Saatohan ne olla metsriopiskelijoita, mutta miksi olivat kolmen ryhmässä. Ilmeisesti Ähtärissä on joskus ollut maailman paras opetus, mitenköhän nykyisin?
Oikein hoidetussa kuusikossa ensiharvennuksen poistumassa on yksi puutavaralaji, jolloin reilu 1000 runkoa on helppo jättää riittävän aikaisessa ensiharvennuksessa tasaisesti kuviolle. Kun puutavaralajeja on vaikka viisi ja niitä tulee samoista kohdista kuviota, on mahdotonta jättää uran varteen puita kovin tiheään, sama ongelma osin tietysti manuhakkussakin, vaikka ei niin suuri kun puuta kasataan vyöhykkeelle. Montako euroa noista pikkutukeista pitäisi maksaa, että kannattaisi lisätä puutavaralajien määrä sellaiseksi, että vaikuttaa korjuuseen kaikin tavoin hankaloittavasti. Viisain hakatakin joskus energiapuuna joku monimuotisempi leimikko. Eri leimikoissa kannattaa eri menetelmät. Ja 18 cm:n keskiläpimittaisessa enskassa ei enää yli tuhatta runkoa hehtaarille kannata jättää.
Ensiharvennus on noin 10 vuotta myöhässä. Metsänomistajalta puuttuu ymmärrys ja firmat vievät kuin pässiä narussa, maksimoidaan halvan kuitupuun tuotos. Se tuossa on hyvä, että havutus estää takuulla juurivauriot, mitään muuta hyvää ei olekaan. Jos olisi harvennettu 10 vuotta sitten hoitohakkuuna, 5 vuoden päästä voitaisiin poistaa 2-harvennuksessa 100 mottia, josta suurinosa tukkeina, metsän kasvun kuitenkaan juuri kärsimättä. Ja vaikka olisi tehty niinkin, että 10 vuotta sitten olisi pudotettu runkoluku 900 runkoon odottamaan päätehakkuuta, pärjäisi paljon paremmin taloudellisesti, kuin esimerkin kuitupuun maksimoinnilla. Suorittava porras ei edes ymmmärrä asioita ja tekee vaan annetuilla ohjeilla mielestään asiat kaikkien osapuolien osalta kaikista fiksuiten, joten suurin rikoksen tekoväline ei ole moto vaan ohjeistus. Kannattaisi kokeilla Motti ohjelmaa parina iltana eri kasvatusvaihtoehdoilla, vaikka tuon nyt pitäisi ymmärtää ilman laskutikkuakin, että kuitupuiden suurimääräinen poisto juuri ennen tukkipuuvaihetta on takuulla kannattamattominta.
Taitaa parhaiten pärjätä täällä etelässä, kun korjaa sen 35 mottia/ha. Aattelepa, jos olisit myynyt pystyyn, olisko pahimmillaan saattanut jopa kemerat lipsahtaa firmalle ja haapakuitu olisi viety alle 10 euron mottihinnalla. Tosin laskiessasi kaikki tulot plussaksi ja verottomana, niin eikös tuossa korjuussa kuitenkin hiukan menojakin ole, menoillahan toiminta menee jo pääomatulon osalta tappiolle, kun on vielä metsävähennyskin. Kassavirta on vankasti positiivinen, veroja ei tarvi maksaa ja kuntokin kasvaa. Hankintakauppa on parhaimmillaan hyvän mielen kauppa.
Mitä enempi kemera kelpoisessa enskassa motteja tulee, sitä pienempi on yksikköhinta. Aina nämä tuet ohjaavat jonkin toimintaa odottamattomalla tavalla, tuskin olivat tukia suunnitellessaan ajatelleet, että tämähän kannustaa varovaiseen ensiharvennukseen, joka ei lisää koneketjun kannattavuutta.
Reini Man ei löytänyt Stihlistä moitittavaa. 80-luvun lopussa Reinillä oli Husqvarnan 254 sahoja ja jos kerta aina sahannut husqvarnalla ja ei löydy Stihlin kahvoista edes sanottavaa, niin on se sitten hyvä saha. Eli ms462 ruiskumoottori Stihli 72 cm3 moottorilla ja painoa vaivaiset 6 kg.
Se on Suorittava porras sillein tuon tukin tuottamisen kanssa, että ensiharvennus pitäisi tehdä paljon aikaisemmin, jolloin enskassa kertymä ei tietystikään motomiehen näkökulmasta ole järkevä. Mutta jos kiertoajalla saadaan muutama sata runkoa enempi tukiksi, niin saa se hoitohakkuu ollakin se enska. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, aikaistettu enska tulo kasvaa korkoa ja 2 harvennus tukkitilineen tehdään jo melkein silloin kun motomiehen mielestä ensiharvennus on ajankohtainen.
Tietysti eri asia kun hirvensyömiä tai hoitamattomien taimikoiden puita hakataan, niitähän täällä on etupäässä.
Tuo on kyllä totta, että motohakkuussa poistuman määrällä on liian suuri painoarvo ja nimenomaan ensiharvennuksella. Harvennusta lykätään myöhemmäksi ja hakkuussa jäljelle jätetään vain 800 runkoa hehtaarille maksimissaan. Sitä voi jokainen mielessään laskeskella, mikä ero on sillä että kiertoajalla minimoidaan poistettavan kuidun määrää ja maksimoidaan tukkimäärää. Ja kun vielä tiedetään että firman moto ottaisi mieluusti tuon kuidun silloin kun se on kaikista halvinta, eli ensiharvennukselta mahdollisimman paljon.
Vasta tulin ennakkoraivuulta, missä oli puustoa 200 mottia hehtaarilla ja ensiharvennus oli tuleva toimenpide, eli varmaankin 13 euroa motille maksetaan 100 motin poistumalle. Jos enska tehtäisiin oikeaan aikaan (jopa 10 vuotta aiemmin) ja jätettäisiin se 1000 – 1200 runkoa pystyyn tasaisesti, enskassa lähtisi noin 40 mottia hehtaarilta ja seuraavassa harvennuksessa on tukkiprosentti noin 50%, jolloin mottihinta huomattavasti korkeampi suuremmalle osalle puuston kasvua ja halvimman kuitupuun myynnin osuus minimoitu.
Ei se ollut mikään metsätuhokemera, vaan vajaatuottoisen metsän uudistamiseen tarkoitettu kemera. Tuota kemeratukea käytettiin jopa väärin, eli hakattiin metsä vajaatuottoiseksi ja sitten jonkin ajan päästä tehtiin avohakkuu ja haettiin tuota kemeratuksea uudistamiskuluihin, kun päätehakkuun tulo alitti kemerakelpoisuuden rajan, oliko noin 2000 euroa/ha.
Jos vuodessa säästää 500 euroa sillä, että rakentaa uuden talon, niin koska se uusi talo maksaa itsensä takaisin, eli kannattaa asua vanhassa niin kauan kun se on muutoin järkevää, millään säästöllä ei uutta taloa voi perustella, vaikka säästäisi 2000 euroa vuodessa, niin tappioksi menee. Sama mietintä lämmitystavasta, jos joku lämmitysmuoto säästää vaikka 200 euroa ja lämmitystavan vaihto maksaa 5000 euroa, vaihdos tuskin kannattaa ennenkö vanha lämmitysmuoto on pakko vaihtaa. Eri asia on sitten mukavuus, käytännöllisyys tai kätevyys, mutta taloudellisesti usein uuden tekeminen ja vaihtaminen ei ole kannattavaa ennenkö vanha on loppuun kulunut.
Seitsemän mottia päivässä kun tekee ensiharvennusta ja ajattaa puut suht kapealla ajokoneella, korjuujälki on vähintään hyvä ja jää menojen jälkeen 70 euroa verovapaata tuloa/päivä. Ajoura on aina kapeampi kuin motohakkuussa ja mahdollisen kolhupuun voi poistaa ajon yhteydessä, harvoin kolhuja tulee kun tuttujen kanssa työskennellään.
Pitkää kuitua tehtäessä manuhakuussa voi helposti tehdä hiukan reilun 20 metrin ajouravälin ja ei tarvitse tyviä nostella, muutakuin uralta poispäin. Motolla jää automaattisesti max. 20 metrin uravälit, kun ei ylety ja eikä niitä kaikkia runkoja kauempaa näekään. Manuhakkuussa koko alue tasaisesti harvennettu, motohakkuussa usein ulottuman takalaita tiheä. Manuhakkuussa 10 metrin päästä uran laidasta puun poisto ei vaadi ylimääräistä työtä, enempi työllistää uralta tyvien nostelu uran sivuun. 5 metrin päässä uran laidasta oleva kasa on ajokoneelle parempi, kuin renkaan juuressa oleva kasa, kunhan puomille on tilansa ja pääsääntöisesti yhdeltä kohdalta ulottuu useammalle kasalle. Lisäksi manuhakkuussa pienimuotoinen ennakkoraivuu sujuu helposti (ilman sadattelua youtubessa) ja jälki silmään hyvä, kun ei räippiä jää törröttämään.
No lyhyen kuidun kanssa tietysti hiukka eri tilanne ajouravälin suhteen. Ja tosiaan nuo haamu-uran tekevät motot ovat kyllä näppäriä tasaisen harvennusjäljen suhteen ja varsinainen kantavuutta tarvitseva uraväli voi olla leveämpi.
