Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Vajaa kolmesataa tuntia nyt sahannut uudemmalla 460:lla ja onhan sillä vaimokin pari lauantaita sahaillut. Joku päivä sitten tyhjensin kaasukahvan havunneulasista, kun alkoi kaasuvaijeri takkuamaan. Alkuperäinen Stihlin terä vaihtui perjantaina halpis terään ja onhan siinä hieman eroa. Tosin vain tankillisen sahasin tuolla uudella terällä, pitääköhän teroittaa ja harittaa reilummin ennen käyttöönottoa, jokatapauksessa loppuun sahattu Stihlin terä tuntui uppoavan paremmin. Minusta nämä Stihlin 460 mallin raivurit ovat varmatoimisia ja monet puhuvat että Husqvarnan raivaussahoissa on enempi murheita ja esim. huoltomies kieltänyt säilyttämästä sahaa metsässä, ei oikein vakuuta. Omat sahat saattavat olla pari viikkoa yhtäkyytiä metsässä, eikä ongelmia.
Byrokraattien ja paperin pyörittäjien iloksi näitä kaikkia lisiä on keksitty. Aivan sama olisi kun maksettaisiin joka tunnilta vain palkka ja eikä mitään muuta. Voisihan se palkka jollain olla vaikka 20 euroa ja vaativammassa tehtävässä sitten 100 euroa. Saatanan typerää venkoilua näitten pekkaspäivien ja pakkaspäivien kanssa, opetetaan ihmiset elämään kädestä suuhun oikein viimeisen päälle. Just ostin käteisellä 15 hehtaarin metsätilan ja kuukaudessa ansaitsen reilun 2000 euroa, ottakaa sossut mallia.
Ei se NNA ole parempi lyhytkiertoisella koivun kasvatuksella kuin todella korkealla korkoprosentilla, luulen mä. Jos tyytyy 4% korkoon, luulisin että kannattaisi 8 metriset tervelatvaiset kuuset kasvattaa tukeiksi, vajaan 40 vuottahan se ottaa päätehakkuuseen, mutta välissä harvennustuloja kaksi kertaa.
Alkuperäisessä kysymyksessä oli noista koivuista, että kelpavatko kasvatettavina puina kemeraan. Kyllä kelpaavat, vaikka jättäisi vain koivuja, kunhan ovat keskimäärin alle 16 cm rinnankorkeudelta, eli jokunen runko voi olla vaikka tukkikokoakin.
Palvelusopimus tiloilla katkotaan raivaussahalla tiheyteen 1800 kpl/ha ja hakkuu tehdään sitten myöhemmin, kun poistuman tilavuuskin on jo järkevä. Voi olla että alkavat keräämään noista energiaa jatkossa, sellainen sekamelska tuosta tulee, toisaalta enskan jälkeen on kuitenkin jo ihan eri näkymä, että saapi nähdä.
Parashan se olisi kun myönnettäisiin tukea vain alle 7 metrisiin puustoihin, ei ohjaisi tukijärjestelmä vaikeaan ja kannattamattomaan työhön. Tukien pitää kannustaa järkevimpään toimintasarjaan, eikä niin että odotetaan korjuutukea riukuuntuvan metsän kanssa ja sitten laitetaankin raivausshalla maahan kun ei nyt kannattakaan se korjuu vieraalla.
Tuolla tiheydelläkin siellä on kuitenkin niitä isompia koivuja, joista suorat yksilöt voi jättää ja tietysti aukkopaikkoihin vaikka mutkaisenkin. Tavallinen metsuri tekee tuolla poistumalla alle puolihehtaaria päivässä, eli kemeran jälkeen jää vielä noin 300 euroa maksettavaa. Omatoimiselle kova urakka ja raivaussahalla maahan kaataen tuntuu melkoiselta haaskaukselta. Toisaalta energiapuuhakkuussa moton työstä tullee myös lasku, joka ei kata puiden hintaa ja ennakkoraivuuhan tuohon on tehtävä. Jos olisi omia vehkeitä käyttää, kannattaisi tehdä järeimmät pölkyiksi ja viedä tienvarteen vaikkapa saunapuiksi, tuollaisen hakkaaminen manutyönäkin on hieman ajan haaskausta, toisaalta koivun tyvet ovat täysin oksattomia, joten aika nopeaa tulee pölkky tyvestä ja silmä tykkää kun ei jää paksuja tyviä maahan. Eli Gla taisikin jo samat asiat kirjoittaa.
Ei ollut hirvistä ongelmaa L-vaarassa. Sen sijaan tuossa meidän Rovaniemen ainoalla Kemijoen eteläpuolen palstalla oli reilu kymmenisen hehtaaria pahaa hirvituhoaluetta, osalla aluetta ei mäntyjä jäänyt ollenkaan. L-vaarassa ei ollut enää senkokoista männikköä, missä olisivat katkoneet ja kait se oli juuri passelia Vt-pohjaa kun ei oltu aiemminkaan mäntyjä vikuutettu, mitähän ne siellä teki ja mitä söivät. MT-pohjilla mäntyjä syödään hanakammin ja sitähän tuolla toisella palstalla pääsääntöisesti on, mutta kelpo aurauksen ansiosta tuonne on syntynyt paikoin luontaisesti kuusikko.
Ainakin Öserbottenissa selkeä ongelma, kun MT-pohjalla kuusikossa on maannousemaa, niin tolkuttomasta hirvimäärästä johtuen istutetaan edelleen kuusta.
Viime talven hankinnassa tienvarsi hinta oli 30 euroa motille koivu, haapa ja mänty. Ajomiehelle meni ilman alvia 7,5 euroa motille. Verovapaana riittänee hakkuutyöstä 10 euroa motille. Sahakustannus 2,5 euroa motille. Taitaa jäädä pystyhinnaksi 10 euroa motille. Miten nuo verovähennys hyödyt sitten huomioidaan, taitaa niiden kanssa olla sen 12 euroa motille. Ajourat tuli suunniteltua huolellisesti ja pystyyn jäi lähinnä tulevia tukkirunkoja mieleisesti. Mukavaa työtä tuo kiireetön hankintahkkuu esim. taimikonhoitoon verrattuna, joka kuitenkin taloudellisesti paljon kannattavmpaa, vaihtelu virkistää. Tuli tuossa tietysti polttorankaa reilut kolme mottia myös tienvarteen, ikäänkuin kylkiäisinä.
