Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tilat eri puolella, sama myrsky ei satu kuin korkeintaan kahdelle tilalle kerrallaan ja sekin pitää olla jo laajahko myrskyalue. Lisäksi puustopääoma melko pieni, eli ei taitaisi vaikuttaa vakuutusmaksuun, mutta korvaukset olisivat pieniä. En näe omalla kohdalla järkeväksi vakuuttaa, joskus on ajtaus käynyt, kun naapuri hakannut isomman aukon, mutta olen sitten unohtanut asian ja kerran hakkuutin vastaavasti omalle puolelle aukon. Koskaan ei ole puita kaatunut vakuutuskorvaukseen oikeuttavaa määrää, jos 5 puuta hehtaarilta menee, niin en menetä yöunia, enkä käy hakemassa yksittäisiä tuulenkaatoja kuin lähipalstoilta. Jos hirvien puremat taimet korvattaisiin euron kappale, saattaisi vakuutus kannattaa, eli olisi myrskyvakuutus ja saisi taimituhokorvauksina omansa pois.
Muutoinhan se Lähteen kirja onkin täysin puolueetonta analyysiä näiden menetelmien välillä (sarkasmia). Vihreillä on periaate, että heidän paremman tulevaisuuden vuoksi pitääkin muunnella totuutta.
Antinpoika, laita tietoa lisää, eli kasvupaikan olosuhteista. Pohjoisen kasvutkin tosin vaihtelevat paljon, rinteen suunnasta, kuntan paksuuesta yms. johtuen. Ennenpitkää muokkaus tarvitaan, jos kuviolla kuntta vain paksunee niin maapohja voi olla kohta ikiroudassa.
Isossa puussa (halkaisija yli 40 cm) 550 on jo hiukan tehoton, eli jos pitäisi pihapuut pölkyttää halkomista varten, niin kyllä siinä kihnuttamisessa tietysti maine voi mennä. Semmoinen muistikuva että 357 oli vääntävämpi järeissä puissa, 550 on enempi kiertävää mallia, kätevä ja kevyempi. Isomman sahan tarvitset ilman muuta, pihapuitten kanssa ei kädet väsy sahan painosta, paitsi jos kiikkuu siellä nosturissa ja joutuu yhdellä kädellä sahailemaan, mutta siihen tietysti oltava eri saha.
Ei ainakaan 550xp:n kanssa ole tullut yhtään rokulipäivää, tai mitään isompaa huoltoa metsässäkään, kaksi laipan kärkipyörää hajonnut ja parikertaa ketju lähtenyt laipalta, jolloin ketjua saa viilalla korjailla että menee laipan uraan. Varasaha on ollut turhake. Puoltoista vuotta ollut käytössä ja 300 mottia tehty harvennuksia ja lisäksi polttopuuhommat. Ainut mikä hiukan harmittaa on tuo pieni tankki, tankillinen kestää 50 minuuttia, jolloin ei oikein viitsi joka tankillisella repulla käydä, lisäksi tankin laittaa sitten joka kerta piripintaan ja ylihän sitä ainetta hiukan menee. Eli jos olisi sellainen saha, missä bensatankki 0,6 litraa ja kaikki muut ominaisuudet kuten 560xp:ssä, niin on ainakin erinomainen, parhaudesta en tiedä.
Sellaisen havainnon olen tehnyt kulutuksesta, että kun hiukan enempi laittaa kakstahtiöljyä, niin tankillinen kestää pitempään. Kait pitää alkaa laittamaan huru-ukkojen 2,5% seosta, itse olen tehnyt naftin 2% ja kone osaa varmaankin laskea että voiteluun tarvitsee seoksen takia enempi ainetta. Vanhan mallin sahoissa tuo seossuhde ei vaikuttanut kulutukseen, mutta hyvä ominaisuushan tuo on, kun seoksesta riippuen kone säätää bensan syöttöä. Kiekotuksen jälkeen tankin kesto piteni muutaman minuutin ja nyt tuo 50 min. menee kuusikon harvennuksessa, kun aiemmin oli sekin vähän kiikun kaakun. Onkohan se normaalia, että tykkää moottorisahasta?
No ei viitsinyt pitkälle tuota Sarkkisen tekstiä lukea: ”Aukko muokataan, viljellään ja lannoitetaan”, eli tuohon asti.
Nythän tilanne on hyvä, kuten täällä monet ovat jo todenneet, voi kasvattaa metsää melkein niinkuin haluaa, vaikka kasvulannoittaa heti istutuksen yhteydessä. Oikeastaan siitäkin ollaan samaamieltä, että jk soveltuu huonosti tuottaville alueille paremmin kuin hyvällä lämpösummalla oleville hyväkasvuisille aloille. Seteleiden repimistä on yrittää jk:ta 1300 lämpösumman omt pohjalla, eli alueilla, joissa kunnollinen talvikin on harvinaistunut. Toisaalta 900 lämpösumma-alueella omt-pohjallakin kannattaa käyttää luovuutta mahdollisuuksien mukaan.
Vasta raapaistiin parin hehtaarin aukko omt-pohjalle ja jätettiin vain erittäin harva hieskoivu suojuspuusto, näin siis 900 lämpösumma-alueella. Ja mitä sanoi paikallinen mti, oli sammaa mieltä, suojuspuiden määrä hehtaarille tuli kysyttäessä empimättä, eli menetelmä on käytössä ja löytyy kyllä Tapion ohjeistakin. Mainitsi myös, että kuusen istutus on tuhannen euron satsaus ja siten kannattavuus kyseenalainen. 80 vuoden kierrolla 8000 euron tili on jo erinomainen. Jk ei tullut kysymykseen, kun ns. välimallin puita ei ollut muuta kuin noita koivuja ja nyt sai sitten päätehakkuutilin. Tuolla ei maannousemaa ole, talvi jatkuu usein toukokuulle, puut ovat usein lyhyempiä, jolloin jk:n onnistuminen on mahdollista. Innoforilla olisi tuolla pohjoisemmassa paremmat edellytykset onnistua, pilaavat maineensa tekemällä lahokuusikoita etelässä, no ottahan se aikansa lahon eteneminen.
Se on justiinsa noin. Enskassa ei kannata odotella niitä 100 litran keskikokoja, kun silloin on jo pakko jättää susipuut pystyyn, kun muut eivät ole enää elinvoimaisia. Ensiharvennus riittävän ajoissa tuottaa parhaan tilin ja tuleehan siinä runkoko kohtuulliseksi, kun isoimmat rontit poistetaan, toki on yhden kuitupöllin puita osa, mutta sellaista se laatuharvennus on ensiharvennusvaiheessa. Tili tuostakin tulee ja kun tulee 5 vuotta aiemmin, voittaa hiukan koroissa ja metsän puut ovat pelkkiä tukkeja, eli kuitupuun osuus kiertoajan kasvusta pienenee.
Tuki on melkoinen, jos on kova puusto ja pääsee suojelemaan koko tilan, esim. puustonarvolla 20000 eur/ha tulisi 10 vuoden välein 7000 – 8000 euroa/ha, järjetöntä vai mitä. Metsätalouden harjoittaja suojelee mieluusti vain kohteet, joilla on suojeluarvoa, varmaan joku muu innostuu vaikka koko tilan suojeluun. Ja kyllä kun taloudellisesti ajattelee, kannattaa hakata aukoksi suojelukelvottomat ja suojella tämän jälkeen kaikki mahdollinen.
Minä uskon että vihreätkin ovat tämän asian hyväksyneet suurella innolla. Ja varmaan metsäkeskukselle tulee monenlaista hakemusta näiden osalta. Kodin ympärysten maiseman säilyttäminen yhteiskunnan tuella, on käsittämätöntä. Davisin tontin suojelu oli hyvä esimerkki, melki koko palsta suojeluun hakkuukypsää metsää, kiinteistövero on tuossa murusia, kts. esimerkki yllä. Ilmeisesti näitä omien palstojen suojelijoita pidetään varauksettomasti hyvinä ja pyyteettöminä ihmisinä, kolikon toista puolta ei haluta edes nähdä.
Suojelusopimuksen tai määräaikainen ympäristötukisopimuksen euromäärä lasketaan tilan ja suojelualueen puuston arvon mukaan. Omavastuuosuus on 4% sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee ja ympäristötukea maksetaan kolmasosa tuosta erotuksesta. Esim. meillä oli yhden suojelukohteen arvot näin: kuvion hakkuuarvokorvaus 5500 euroa ja omavastuuosuus 3000 euroa, jolloin ympäristötuki 800 euroa. Suojelu on voimassa kymmmenen vuotta ja sitten vissiin tehdään uusi sopimus. Esimerkki pala on puronotko, jossa naapuritilat ovat myös suojelleet omat palansa ja kokonaisuus on siten järkevä ja vaikka en ympäristötukea saisikaan, tuo jää hakkaamatta.
En tiedä miten suhtautuisivat, jos kymmenen vuoden päästä ei uusi sopimusta, vaan lasauttaa aukeaksi lisää turvonneen metsän. Eli veikkaan että ainakin tarkistetaan luontoarvot huolella ennen hakkuuta. Tuo sopimushan kannattaisi ottaa joka kuviolle, mille sen vain saa ja hakata aukeaksi vasta kymmenen vuoden päästä. Tällaisesta sopimuksessa ei ole mainintaa, eli sallittua toistaiseksi?
