Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Arton tuplahammastus menee kyllä kokeiluun, pakkohan sen on olla hyvä kun Arto sitä käyttää. Kiitos vaan vinkeistä tähän asti ja kuten metsuri yllä toivoi, laita vielä siitä ison puun terästäkin kuva ja selostus.
Helppoja nypittäviä, kun juuri ihan pinnassa. Aikoinaan naapurin kanssa poistettiin kaikki parina kesänä ja ei niitä sitten enää ollut, raivurilla sekä viikatteella osa ja osa vain vetämällä irti.
Maanarvolla on merkitystä silloin, kun puustossa ei tuntuvaa arvoa tule vaikka minkä tekisi, eli esim. kun tukkipuuta ei puista tule mijjään opilla eikä välttämättä aina juuri edes kuitua, eli vajaatuottoisessa metsässä. Normaalisti maanarvon voikin vähämerkityksisenä vaikka unohtaa koko kaavasta.
Tai itse uskon että kotimaiset metsäjätit hyötyvät siitä, jos nykyisillä kaavailuilla jäädytetään uuden kapasiteetin rakentaminen ja puun ylitarjonta tilanne säilyy. Ei kai yksityisen metsänmyyjän myytiaikeisiin puututa rajoittamalla leimikon kokoa tai muuta vastaavaa, mikä heikentäisi teollisuudenkin kannattavuutta. Meidän yksityisten metsänomistajien etu olisi että valtion hakkuita rajoitettaisiin rajusti ja päästäisiin kysynnän ja tarjonnan suhteen normaaliin tilanteeseen.
70 – 80 luvulla Suomen pankki piti metsäteollisuuden investoinnit luvanvaraisina, joissa kotimainen puunkäyttö lisääntyisi. Eli samaa kai tässä nyt ajetaan, eri taholta vain.
Jos nyt syksyllä teet hankintatyötä ja metsärahat saat vasta ensi keväänä, pitää hankintatyö ilmoittaa tämän vuoden verotuksessa eli tekovuonna, mutta hankintatyön verovapaa osuus jätetään ”uinumaan” ja vähennetään vasta seuraavan vuoden verotuksessa jolloin puukaupparahat kilahtavat tilille.
Piti nyt sitten kellottaa tuon uuden sahan kulutusta ja tunti ja vartti ja siitä muutama minuutti ylöspäin kesti tankit ja jäi työpäivänä viides tankillinen kesken, eli kulutus on pienempi kuin vanhassa sahassa ja 3,5 litraa menee tuossa sahassa normaali päivässä.
Ennen kun suunnistin kilpaa oli metsässä kulkeminen todella jouhevaa, nykyisin olen paljon kömpelömpi, vaikka vieläkin pystyn metsässä juoksemaan kilometri tolkulla niin sellaista kömpimistä se enempi on, ei loikka lennä tarvittaessa, eikä siinä sitten juuri mieli mettä keitä kun muistaa miten nuorena mentiin. Mikähän se Jätkän maksimi hapenotto lukema sitten testeissä oli? Tiedän että hakkuuta tekevällä urakkametsurilla se on yleensä hyvä.
Ei riitä 3 litraa täälläkään. Reilun 5 tankillista sahaan joka päivä, ellei palsta lopu pahimmoilleen ja määrä jää sitten alle tuon normin. Eli hiukan vajaa 4 litraa ja uskoisin että palkkametsureista valtaosa sahaa tuon 6 tuntia päivässä ja siihen ei vaan 3 litraa riitä. Normi metsätyöläisen päivässä lienee 6 tuntia saha käynnissä ja terä pyörii tietysti koko ajan, siitähän tulee 7 tuntinen työpäivä pikku taukoineen.
Itse laitoin joku vuosi sitten 40 vuotiaaseen peltomännikköön parin aarin alalle kokeeksi NP1:stä. Juurikin tarkistan reaktion ja vielä ehtisi tuon lannoittaa ennen päätehakkuuta, puiden laatu ihan ok. Muutoin lannoitukset normaaleja kivennäismaiden tukkivaiheen kasvatuslannoituksia.
Runkolaakerit vaihdettiin takuuaikana. Kytkin kengät vaihdoin 600 tunnin kieppeissä (maksaa alle 20 eur). Tankki kestänyt tuolla vanhalla sahalla tunnin ja kymmenen minuuttia, joskus sen tunnin vain ja uudessa 460:ssa näyttäisi kestävän hiukan pitempään, oisko kaikki paikat puhtaana. Ilmanpuhdistin pitänyt vaihtaa muutaman kerran ja tulppa kerran, ilmanputsari menee nopeasti tukkoon (viikossa), mutta saha ei leikkaa kiinni vaan järjestelmä heikentää tehoja, vanhoissa neulamalleissa leikkaa helposti kiinni.
Normaali paksuisella terällä ei juuri tavaraa mene sektorisuojan ja terän väliin, ohuella terällä tuntuu menevän, jolloin sektroisuojus lähti minulla vanhasta sahasta pois ja kyllä se tietysti tehokkaampi niin on.
Eli kun paremmasta ei ole tietoa niin olen nyt tyytynyt näihin Stihleihin raivureissa.