Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Pellon metsitys lienee se kaikkein vaativin uudistusmenetelmä ja omatoimisuudella saanee tarvittavat säästöt että pääsee kohtuu tuotoille. Uudistamisesta saa hankalan myös esim. yrittämällä luontaista uudistamista rehevällä pohjalla, kun edellytyksiä ei juuri ole, tulee melko varmasti mielenharmi ja maapohjan tarjoama potentiaali hukataan nuukailussa. Ei sillä ettenkö itsekin laske kannattavuuksia ja yritä selvitä tilanteen mukaan vähin kustannuksin uudistamisesta, mutta kyllä niitä omia rukkasjälkiäkin kannattaa tehdä vain tarpeellinen määrä.
Nyt ollut muutama palsta, missä 8 metrinen männikkö ja seassa lehtipuuta. Osa puista ei edes kallistu kun katkaisee ja kun vetäisee metrin korkeudelta vielä poikki jää puu sittenkin roikkumaan, eli jälki ei silmää aina hivele, kädet pysyy kahvoissa ja matka jatkuu. 15 vuotiasta ollut tuo viimeinen mänikkö, että ei kannattaisi antaa yleispätevää ohjeita minkä ikäisenä taimikonhoito olisi tehtävä. Mutta ei tuo pahaa ole ollut, kun varhaisperkaus on tehty, järeitä poistettavia on vähän.
Videolla olevaan tahtiin pystyy varmaan aika moni tankillisen verran, se että riehuisi samalla tahdilla 7 tuntia päivässä 5 päivää viikossa kuukausi kaupalla vaatii jo hyvää kuntoa.
Tässä keskusteluketjussa vedetään mutkt suoraksi, VT-kuusikot lyödään 50-vuotiaana vissiin kuitupuuna lattiaan ja Lapin OMT-pohjat istutetaan männylle. Katotteko te putken läpi maailmaa ja miksi näin on päässyt käymään? Järkeviä kavereita kuitenkin. Ite kun on metsuroinut Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla niin ei ENÄÄ osaa tyhjentävää vastausta antaa, miten Suomessa pitäisi metsät käsitellä, siinä on pari muuttujaa.
Uuden sahan mukana tulee valmiina terä, harva kai sitä heti alkaa vaihtamaan, sehän jäisi sitten käyttämättä ja ei kait noissa nyt ihan älyttömiä eroja, etteikö voi välillä sahata erilaisen terän loppuun. Itse ostin tänään uuden 460:n ja ajattelin kyllä sahata tuolla terällä, mikä liikkeessä oli laitettu, Strandin terä on varmasti parempi.
Päätehakkuuta kohti kasvatellen, vaikka olisi joka puu kuitua. Päätehakkuussa mäntykuitu varmaan 18 euron tietämissä, eli kasvaa 180 euroa vuodessa. Kasvattaisin noilla lukemilla vielä vaikka motteja olisi 250/ha, tai reaalimaailmassa kun kasvu tyrehtyy alle 8 motin/v ja motteja noin 200/ha.
Meilläpäin tehdään ennakkoraivuu ennen motohakkuuta. No eihän se ilmaista ole tuossakaan ja paljon on yhden kuitupölkyn puita motokuskin ilona, sekä ryhmiä jotka on pätkittävä kaikki kun kouralla ei onnistu poimimaan tiheässä olevia.
Taimikonhoidot pitäisi tehdä ajallaan, silloin työlle saadaan paras tuotto. Liian myöhäisellä taimikonhoidolla ei ihmeellistä tuottoa voi laskea ja koko toteutuksen kannattavuus on metsänomistajan tilanteesta riippuva.
Tehotonta puuhastelua tuo puiden osto ja tienvarteen saaminen on aiemmin ollut, pikku nökkösiä osteltu kovalla (samalla) hinnalla talviteiden päähän jne. Parempaa tehokkuutta on saatu ihmetellä joitain vuosia, kun sama firma pui saman metsäautotien varresta useamman tilan kaikki kuviot samalla rytinällä. Liekö oltu aktiivisia ostajan puolelta, kai siinä euron voi hintaa kihauttaa, jos koneet on sitten lähes koko kesän samalla senssillä.
Puuki sanoi asian niinkuin se on, eli jos taimikonhoitokustannus on 1000 eur/ha ei ehkä kannata taimikonhoitoa tehdä. Varsinkin kun monesti noilla kuvioilla on vallitsevana hieskoivikoivu, eikä löydy enää montaakaan kelvollista runkoa tukkipuun kasvatukseen. Tolopainen joskus aiemmin totesi että luontoharventaa nuo ja päätehakkuuseen ajallaan ja niinhän se on. Resurssien tuhlaamista kun metsuri työskentelee reilun 3 päivää hehtaarin alaa ja lopputuloksena saadaan päätehakkuussa ehkä juuri ja juuri se taimikonhoitoon tuhlattu tuhat euroa enempi, eli korkoa ei ollenkaan.
Sama se on ensiharvennuksen kanssa, jos ei harvennus lisää riittävästi tukkipuun määrää alalla, harventaminen ei siinämielessä kannata. Aina pitää ymmärtää miksi asioita tehdään.
Helpoimpia varhaisperkauksia tekee kaksikin hehtaaria päivässä ja pahimpia varhaisperkauksen vitelikköjä varmaan alle puoli hehtaaria. Jossain on mätästetty syviä kuoppia tehden joita ei kulkiessa erota ja toisaalla muokkaamaton tasainen kangas. Onko järkevä luvata kiinteä hehtaarihinta, ohjaako helpot työmaat muille tekijöille ja kaikki pahimmat viteliköt sinne takuuhinnalle.
