Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
VT-pohjalla lähes poikkeuksetta onnistuu ja OMT-pohjalla taas lähes poikkeuksetta ei onnistu. VT-pohjan onnistumista voi varmistaa muokkauksella ja/tai rehevimpien kohtien istuttamisella. Heinä ei ole koskaan ollut minun metsissä VT-kankaalla ongelma, taimettumiseen on muutamalla kuviolla kuitenkin kulunut reilu 10 vuotta ja taimikko on sitten epätasainen, ensiharvennuksessa tulee pienempi tuotto, mutta sen jälkeen puuston laatu onkin hyvä. Tarvitseeko männytaimia olla karulla pohjalla tasaisesti, eihän nuo kasva mitään jätti oksia, eikö riittä että ensiharvennuksen jälkeen pystyssä on vain tukkiaihioita.
Karut pohjat on viisain uudistaa edullisesti tyydyttävään tiheyteen, kun tuotot ovat kaukana ja suhteellisen alhaiset.
Asioiden ymmärtäminen on mukavaa. Sama kait se miten kukin toimii.
Tuohon Timpan kommentointiin luontaisen uudistamisen epäonnistumisesta Pohjois-Päijänteen maisemissa on pakko tarttua. VT-pohja noilla seuduilla metsittyy luontaisesti ilman muokkausta kaistalehakkuuna tai siemenpuilla melko varmasti. Jos istuttaa saa taimikonhoidossa poistaa havupuita, vaikka reunametsään olisi vähän etäisyyttäkin. Ja on kokemusta sekä omista metsistä että muiden metsistä tuolla alueella. MT-pohjallakin nousee usein luontainen havupuun taimikko, joskin harvaksi jää ilman työläitä toimenpiteitä. Uskoisin että hyvä taimettuminen johtuu siitä että suurten järvien äärellä on kostea ilman ala, siementen itäminen onnistuu hyvin ja toisaalta siitä että tuolla kivikoissa on kuitenkin monenlaista kasvupaikkaa. Ja noiden maastojen muokkaaminen on paikoin lähes mahdotonta, mutta silti vain nousee riittävä taimikko. Kotitilalla ei ole muokattu koskaan alkuperäisiä metsämaita ja vain yksi VT-pohja on istutettu, kaikki muu on luontaisesti uudistettu, täystiheitä kaikki. Mitenkähän Timpalla ei ole onnistunut koskaan luontainen uudistaminen?
Optimi tulos vähintään 3% korolla laskennallisesti saadaan, kun enska tehdään 1200 runkoon ja toinen harvennus yläharvennuksena 800:n runkoon. Parit lannoitukset loppuajalla, eli 15 vuotta kasvatusta ja päätehakkuu. Ensiharvennus heti kun saa puista jonkinlaisen hinnan ja yläharvennus kun alkaa 2 tukin puita olemaan tasaisesti 400 kpl.
Joo, Rane2 tottakai siellä on tehty asioita oikein mm. yritysverotuksen kanssa on onnistuttu. Voihan se olla että suurt ylijäämät pienemmällä verolla osuuspääomistakin tuovat lisää työpaikkoja ja parantavat yritysten intoa pysyä Suomessa. Eipä tuossa isoista ole kyse.
Metsään.fi tiedot voi joskus osua oikeankin, kuitenkin Metsälehdessä oli vasta juttu että heittoa on ollut paljon, eli ei voi luottaa.
Eli kun aiemmin veroton korko on ollut 6%, nyt se onkin vain 5,5%. En jaksa tarkemmin tutkia, mutta äkkiä katsoen näyttäisi että hallitus on keventänyt tällä kikkailullaan hieman suurta ylijäämää saavien verorasitusta ja tuo veronkiristys tuntuu ainoastaan meillä, joilla ylijäämä alle parin tonnin kantturoissa. Tuo nyt ei missään tunnu, mutta hallituksen linja siitä taas näkyy ja kun joka paikassa sama venkutus suuromistajien ja parastuloisten eteen tehdään, niin alkaahan se sitten jotain merkitsemään. No täytyy nostaa osuuspääoma tuonne reiluun 80000 euroon, niin tämä verouudistus toimii itselläkin kuten se on suunniteltu.
Nuorempana pystyi lisäämään vauhtia ja tekemään ketterästi pitkän päivän. Nykyisin ei ketteryydestä ole jäljellä kuin muisto ja päivät ovat sitten tasapaksua puurtamista, vähänkin kun yrittää lisätä vauhtia puolijuoksuun, kohta steppailee paikallaan tasapainoa hakien ja eikä jalka nouse ojan penkalle ilman ponnistelua. Eikä tule enää mieleen että tehdäänpä tämä rytö nyt tänä päivänä pois lisäämällä vauhtia ja pitentämällä päivää, kun ei palaudukaan seuraavksi päiväksi. Mukava kuitenkin kun jaksaa tehdä tuollakin tahdilla ja on hyväksynyt oman heikkoutensa, kunto on ikään nähden kuitenkin ihan kohtuullinen ja eihän tuota ikääkään ole kuin vajaa 50, mutta on nuoruudesta muistijälki vähän toisenlaisesta jalan noususta.
Oho, katoin 20 vuoden päähän tuon kustannuksen. Ilmankos se tulos tuntui niin käsittämättömältä. Hyvä Puuki kun korjasit, ei jänyt mulle eikä muille väärä kuva. Kuitenkin reilua 3% tuotto tuolla kuitupuun kasvatuksella 1000 euron perustamiskuluilla, ehkä hypridihaavalla olisi paremmat luvut.
