Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mutta ojanpenkalla on sitten vankempia runkoja ja kun niiden tyvet käy konttaamalla irroittamassa maasta, niin tuhannella rangalla lämpiää jo talo jonkin aikaa.
Metsälehdessä oli juttu savon miehestä (mti) jollla oli metsää satoja hehtaareita, mutta ei raivaussahaa. Myyntiin sanoi kaiken pienpuun menevän ja moottorisahalla teki. Mutta se oli tosiaan savolaisen kertomaa.
Tuossa arvelin, että välimallin jätkä ja Jätkä eivät sopineet tähän Foorumin kansainväliseen tyyliin, vai lähtivätkö yhtäaikaa Etelään, kenties ovatkin kavereita. Onneksi Wanhajätkä sentäs hyväksytään, ainakin toistaiseksi.
20 vuotta sitten Metsälehti ei olisi hyväksynyt näitä jk-keskusteluja ja laskentaesimerkkejä kannattavuudesta karujen pohjien istutuksen suhteen omilla sivuillaan. Edistystähän tämä, kun sana on vapaampi. Jankutus ja toisten jatkuva kiusaaminen ovat tietysti eri asia. Media on nykyisin vallankumouksellista ja epäisänmaallista, myötähäpeää tai joskus peräti säälin tunteita tulee, kun miettii minkälaiset pullamössöt siellä valtavirtaa? mielistelevät.
Ja uusi uutinen:
Eli Aasia vetää kotimaista metsäteollisuus tuotantoa. Aasiassa on keskiluokkakin omaksunut länsimaisia tapoja ja markkina kasvaa kovempaa kuin meidän metsät kasvaa, voi voi, mistä teollisuudelle riittää puu. Ai niin, sellunhinnan kohotessa ne tietysti sulkevat tuotantolaitoksia, vai miten se oli, ainiin sellutehtaita pystytetään lisää.
2007 pystykaupoissa ensiharvennus kuidut oli yli 17 euroa motti talvitien päässä. Hankintakuitua ostettiin yli 35 euron hinnalla. Nyt taitaa olla 12 ja 30 euroa noilla spekseillä, eli onhan tuossa vielä eroa oikeaan kiimaan.
Lisää uutisia aiheen tiimoilta:
Ruotsissa kohta kuitupuusta pula ja hintojen ennustetaan nousevan. Saman tietysti luulisi käyvän Suomessa. Eli kuitupun hinta nousee, tukkipuun ehkä jopa laskee, kun sitä tulee kohta liikaa ja/tai katkonta tehdään laadusta riippuen kuitupuuta suosien. Pystykaupassa päätehakkuulla tulos jopa negatiivinen, mutta ensiharvnnuksilla puunhinnassa pärjää. Tarkkana saa olla myös, että ensiharvennuksissa ei maksimoida puusaalista, vaan pyritään pitämään ne hoitohakkuina kohti tukkipuu harvennusta. Jos tuo kotimaan harvennusten kuitupuun hinta on euron noussut vuodessa, niin kai se trendi jatkuu ensivuonna, ei syytä huoleen.
Mietin tuota hoitosopimustilojen bonusta, kyllä ne kovemmat bonukset sinne kuuluvat, kun kemeratuetkin menevät hoitavalle firmalle. Jos tulee 50 mottia hehtaarilta, niin kemeran osuus on moninkertainen verrattuna bonuksiin. Varmaan saavat nyt hoitosopimustilojen ja muiden bonusten kerääjien harvennukset tehtyä ja siitä se hinta taas kipuilee ylöspäin, tiiän mä. Kemijärvelle kun rakentavat vielä uuden laitoksen, saadaan pohjoisen reservaatillekin enempi käyttöä ja Etelän tehtaat haalivat puita ulkomailta ja pienemmältä alalta kotimaasta ja rahahan on hyvä konsultti.
No joo, voihan se olla, että minun tuntemat metsänomistajat eivät edusta kattavasti kaikkia metsänomistajia. Ihan oma lukunsa (vai kuuluuko raivavetsien käyttäjiin) ovat kuitenkin tienvarsien pystykarsijat ja risujen kerääjät metsämaalta, taas oli karsittu Isojoki – Lappväärtti välillä lisää mäntyjä, eli alue laajenee tienvartta myöten ja joka puu tietysti karsitaan. Ehkä se aavistuksen lisää metsän ulkonäköä, kun aurinko pääsee kultaamaan mutkaisia oransseja runkoja, oksakasat olivat jääneet kuitenkin ainakin toistaiseksi tyville, eihän sitä kaikkeen aika riitä.
Luin nuo allaolevat avainsanat ja alkoi naurattamaan, selkäkeikkanaurua vedet silmissä. Avainsanat rivien takaa: Jessen opeilla kohti kannattavampaa metsätaloutta, ekologisilla vaihtoehdoilla. Jonkinlaista kapinahenkeähän tuo raivaussahan ylenkatsominen on, kun kaikki ammattilaiset ja suurinosa metsänomistajistakin pitävät sitä metsänhoidon tärkeimpänä työkaluna.
Paljonko on alueen lämpösumma ja mikä on metsätyyppi?
Oletan että ollaan eteläsuomessa. Itse istuttaisin OMT-pohjan ja MT-pohjalla voisin hieman miettiä luonnotaimien kasvattamista. Jos taimet hieman ryhminä, voi muokkaaja jättää ne kohdat käsittelemättä. Yksittäisiä tai vaikka kolmen taimen ryhmää ei kannata jättää istutettavalle aukolle, mutta esim. aarin alalla vaikka reilu 10 hyvälaatuista tainta, niin tuollaisia jättäisin, tuohan se vaihtelua, hiukan säästöä ja jalostetut taimet ajavat lopulta kiinni. Mahdollinen märkyys aiheuttaa sen, että naverot kannattaa kaivaa ja samalla kaivinkone voi nostella maat mättäille ja itse kun istuttaa, niin kannattaa melkovarmasti taloudellisesti, eli ojia kaipaava MT-pohjakin istuttaen mättäisiin.
Kannattavuuksissa pitää miettiä oma työpanos, jos on paljon kiireellisiä taimikonhoitoja, ne kannattaa useinmiten tehdä mahdollisimman pitkälti itse ja vähemmän kannattavissa voi sitten joustaa ja odottaa vaikka luontaista uudistumista, vieraalla teetettynä kannattavuus usein laskee. Toisaalta ammattilaisen jälki taimikonhoidossa on lähes aina parempi, kuin isännän tekemä, pelkästään sopivan tiheyden perusteella (tätä ei voi ylikorostaa). Istutuksessa on helpompi onnistua, kun taimet tulevat sopivaan tiheyteen istuttamalla joka mättääseen ja istuttaminen on astetta kevyempää ja mielekkäämpää esim. koko kattilakunnan touhua.
Auton polttimot kannattaa vaihtaa itse. Kun tilaa netistä valot ja vaihtaa itse, niin pääsee tuntipalkoille. Octaviassa vaihto kestää 5 minuttia amatööriltä, kun on ensin katsonut ohjekirjasta miten se vaihto tehdään. Ja kuulemma joku liike oli ahertant tuota vaihtoa reilun tunnin, kun ammattimies tekee, ei siinä lueta ohjekirjaa. Eli katso ohjekirjasta, sammuuko valo kun jääkaapin oven laittaa kiinni. Mitä taas tulee tähän ”Foorumit” sanaan, siinä sananmuutoksessa haluttiin, että ihmiset harhautuvat myös Metsälehden etusivulle, itselle kävi näin. Samantapainen noissa mainosten ilmestymisissä joissakin sivustoissa, juuri kun olet painamassa hiiren naksua, valikko väistyy mainoksen takia muutaman sentin alaspäin ja näpsysi osuukin mainokseen ja sivusto saa mainostuloja tuosta virhenaksusta.
