Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Selkeästi on Näätä asiat selvittänyt. Ja olihan tuolla mti koulutuksessa korkolaskennat ja muut ja niitä on mietitty töissäkin. Eli siinä mielessä hieman virheellistäkin tietoa, väittää ettei osaamista ole. Esimerkiksi ojituksen kannattavuutta pyöriteltiin 3% korkokannoilla. Vaarmaan MHY:llä on tilanne, että omia palveluja myydään agressiivisesti ja siellä ei laskentakorkoa pähkäillä?
Visakallon aiemmin perustamissa taimikoissa perustamistöiden kustannustaso on ollut alhainen ja tuotto siten varmasti yli 4%. Puun hinta pysyy suurinpiirtein samana ja muu kustannustaso nousee, muokkaukset, taimet, työ ja maan hinta mukaanlukien, näyttäisi että 40 vuotta sitten tehtyjen ponnistelujen kaltainen työ ei ole tänäpäivänä yhtä selvästi kannattavaa, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.
Viimeisimmässä omassa metsässä tehdyssä aukkohakkuussa jäi MT-pohjalla kasvatuskelpoisia kuusentaimia siinämäärin, että täydennän ensikesänä kuusentaimilla. Lisäksi olen tuolla ennakkoraivuita tehdessä hämmästellyt parin aarin kokoisien aukkojen läpipääsemätöntä kuusentapikkoa, toki on lähes tyhjiäkin pienaukkoja. Hiukankin kostea MT-pohja taimettuu kuusille melko varmaan, jos ei liian isoa aukkoa tee ja noissakin esimerkkitapauksissa on usein päällä ollut kuusikko, toisinaan sekametsä. Meidän töissä pienet kasvatuskelpoiset taimipuskat tasataan ja poistellaan lehtipuut, eli kohtia ei muokata ja istuteta ja varmaan konekuskikin nuo huomioi, jalostetut kuuset mättäissä saanevat lopulta kasvussa kiinni.
Niinhän nuo oli laskettu ja 2. vaihtoehto oli yli 4% koroilla kannattavin ja 6% korolla ylivertainen. Tuskin kukaan täysjärkinen kuitenkaan odottaa kymmentä vuotta omt-pohjan taimettumista, kun se lienee utopistista. Jos valmis taimiaines on heti päätehakkuun jälkeen, taimiaineksen hyödyntämättä jättäminen on laskelmien valossa suurta tyhmyyttä.
Niin, tai ei ole teollisuutta, on vain onttoja kuusia. Eihän nuo Puukin ja Näädän laskelmat verranneet jatkuvaakasvatusta, vaan uudistamistapaa ja nimenomaa niistä selviää se että varhaiset panostukset kasvavat julmasti vuosikymmenien aikana kun tavoitellaan kunnollista korkoa, sitä ei valtaosa puuntuottajista ajattele ja se on hyvä.
Kaikki kiinteät kulut tietysti voi laskea lisäksi paljaan maan arvoon, eli ne heikentävät enempi hitaampaa uudistamista, kun pääomaa on jokatapauksessa enempi kiinni. Esimerkiksi hehtaaria kohti voi jollain olla tiekustanuksia poistoina useita kymmeniä euroja, ei siinä enää ole varaa odotella, josko taimia syntyisi, kun kustannukset rullaa, pitkäaikaista tuottovaatimusta on pienennettävä ja pistettävä taimet maahan, että yhtälössä olisi mitään järkeä.
Selvä asiahan se on että viljelykustannus on niin suuri menoerä vuonna 0, että se on kalliimpi vaihtoehto kuin luontainen uudistuminen. Tosin alhainen oletus paljaanmaan arvosta, oliko se vajaa 500 euroa ja korkea 6% tuottovaatimus korosti tuota 10 vuoden viiveelläkin tulevan taimikon parempaa kannattavuutta. Ja kun istuttamalla OMT:llä saa tuolle panostukselleen 50 – 60 vuoden aikajänteelle 5% tuoton, kannattaa OMT pohja istuttaa, varsinkin jos ei luontaista taimiainesta jo ole olemassa. Suurempi riski odotella että rehevällä pohjalla tapahtuisi taimettuminen.
Varmaankaan ei tarvitse laskea, miten MT-pohjalla ja karummilla kannnattaa menetellä, mikäli mitään mahdollisuutta hyödyntää luonaista uudistamista ja tuottovaatimus kuitenkin noin 4%.
