Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Etelä-Suomen rehevillä pohjilla ei ole mitään syytä pyrkiä luontaiseen uudistamiseen, tukkipuusto syntyy niin nopeasti ja tuotto siten niin hyvä että hyvälaatuisen puuston perustamiskustannukset tuottavat hyvin. Jos kuitenkin tarjoutuu mahdollisuus käyttää olemassa olevaa taimikkoa, niin tapauskohtaisesti tuollaisen hyödyntämisen tuoma säästö voi voittaa muokkaukset, istutukset ja kenties jopa heinäyksen.
Itsellä juuri MT-pohjalla aukko, missä teen istutuksen ilman muokkausta täydennys periaatteella, 20 – 50 cm:n kuusen tapikkoa on jokapaikassa, missä koneet eivät niitä ole särkeneet, tulisi varmaan taimet ilmaiseksi tuonne muuallekin, mutta kun istutan nuo alat, voin verrata taimien kasvua jalostettu vrt, luontainen. Eli säästöä tulee lähes 500 eur/ha heti ensimmäisenä vuotena ja tuolla rahalla lannoitan omatoimisesti 3 ha tukkimetsää, jolle rahalle saan siten tupla tuoton. Vertaapa sitten tapausta siihen että muokattaisiin ja istutettaisiin ja tehtäisiin kaikki perkaukset vieras työvoimalla, säästöä alikasvosta hyödyntäen ja omatoimisesti tullee yli 1000 euroa perustamiskustannuksissa, joka on 4% korolla yli 10000 euroa 60 vuoden päästä.
2 metrin välein tulee 2500 runkoa hehtaarille. Ja 2,5 metrin välein 1600 runkoa/ha. Kannattaa tarkistella 4 metrin narulla, tuolle alalle kun jää 9 – 11 kpl, niin silloin ollaan 1800 – 2200 runkoluvussa ja se on moninpaikoin havupuustossa optimi ensiharvnnukseen asti. Jos narun peittämälle alalle jää 12 tai enemmän, niin ei kun pois vain ylimääräiset. Tod.näk. jos yrittää jättää 2,5 metrin välein taimia, voi lopputulos olla 2 ja 2,5 metrin välit ja silloinhan runkoluku on lähelle 2000 kpl/ha.
Korkotekijä on se mikä määrittää usein esim. uudistamistavan, vaikka sitä ei ääneen sanota. Karuja pohjia alhaisella lämpösumma-alueella yritetään uudistaa useinmiten luontaisesti, jopa ilman muokkausta. Tasaisempi ja arvokkaampi puusto tulisi varmemmin istuttamalla reilu 2000 runkoa hehtaarille ja saisihan siitä ajanmittaan ”omansa pois”, mutta tuotto on reilusti alle 2%, joka on liian vähän.
Huonostihan siinä olisi käynyt, jos me jäsenet olisimme poistuneet joukolla.
Yksi varmastikin pankkimies Jordanin idea oli ostella noita m-realin lainoja pois kuleksimasta, niitähän sai tutuvalla alennuksella jälkimarkkinoilta. Eli kun miljoonan laina paperin osti 200000 ja mitätöi ko. lapun, niin kyllähän siinä velat tulivat saataviksi.
Sehän oli m-real, jolla oli pari miljardia velkaa ja teki parin sadan miljoonan tappioita vuosittain, lainan korot oli reilut 7%. Metsäliitto pelasti m-realin mm. Frey Bentosin myynnillä (josta osa oli m-realin) ja lopullinen pelastus oli useiden hienopaperi tehtaiden myynti Sappille. Jordanilla oli saneerauksessa varmaan tärkeä rooli ja kartonkiin panosamisessa, jolla meneekin nyt hyvin. UPM sai Fray Bentosin halvalla ja samalla sovittiin kotimaisten sellutehtaiden jako, Botnia oli UPM:lle rasite.
Venäläisellä puulla on enemmänkin sertifikaatteja, puunjalostaja saa päättää, mitä niistä käyttää, eli kaikki on FSC:tä.
Venäjältä tulee FSC-sertifioitua puuta, siitä maksavat hiukan paremman hinnan kotimaisillekin erille. Ei tuossa suurta eroa enää hinnoissa ole, toisinaan ostavat tarvittaessa huomattavasti kovemmallakin hinnalla ulkoa, ettei sotkeennu kotimarkkina hintakilpailuun.
Mullakin on koivut menneet kaupaksi ja hinta on ollut mäntykuidun tasoa ja haapa nökköset koivukuituerän kanssa samalla hinnalla.
120
Kun yli 5% tuottoa ei MT-pohjan istutus-hoitotyölle tule ja jos muualta saisi varmasti vaikkapa 7% tuoton seuraavaksi 50 vuodeksi, niin metsäkuvioon ei kannata sillähetkellä sijoittaa. Eikös tämä ole päivänselvää, mitä tässä yhteydessä tarvitsee jaaritella jatkuvasta kasvatuksesta tai mistään muustakaan taimettumisesta, päivänselvä asia. Mutta jos hyväksyy että MT-pohjan arvo on alle 400 euroa ja tyytyy 4% tuottoon, niin kannattaa moni kuvio viljellä. Eihän tässä sen kummemmista asioista ole kysymys. Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta en osaa sanoa mitään ja turha siitä on puhua, kun kukaan ei osaa muuta kuin olla jyrkästi puolesta tai vastaan ja vissiin molempi parempi silmät ummessa tosiasiat kieltäen.
Yli 5% korkokannalla MT-pohjan arvo on moninpaikoin jo varmaan lähellä nollaa, eli sama sitten jättää luonnon hoidettavaksi jos yli 5% korko on takuulla saatavissa. Tuottoa voi parantaa jonkinverran tekemällä hoitotöitä itse ja MT-pohjallakin yli 5% korkovaatimus onkin jo realistinen ja kun vielä lannoittelee välillä tuotto monesti paranee.
Jäi tuolla toteamatta, että OMT-pohjan arvo laskee, jos sen jättää luonnontilaan ja sinne syntyy leppiä, hieskovuja, pihlajia yms. El kyllä se istuttaminen ja hoitaminen kannattaa OMT:llä jokatapauksessa, kun luonto hoitaa sen huonosti.