Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Viimeisessä hankintakaupassa meni koivukuitu kasan vierestä reipas kolme mottia haapaa koivukuidun hinnalla samaan kuormaan. Samallalailla yhdistin ostajan pyynnöstä havukuidut, kun kuusta tuli vain kymmenisen mottia, nuo tosin jo hakkasin samaan kasaan.
Selluakin ajetaan erilaisilla mixeillä, kuten kemihierrettä esim. Kaskisissa ja Joutenossa. Ja sellutehtaalle haapaa menee koivun seassa vähän ja kemihierteeseen asiakkaalle sopivan reseptin mukaan. Näkyy noita kulkevan vielä junalasteittain ihan pelkkää haapaa, mutta käyttö silti varmuudella hyvin vähäistä, hienopapereihinhan se jotenkin käy, mutta jos Kirkniemikään ei enää sitä käytä, niin ei haapaa sitten taida olla aina edes kotimaisissa hienopapereissa.
Jotkut yhdistykset ovat tuoneet ruotsalaisia kuusentaimia, olin itse yhdellä tuolaisella yhdistyksellä töissä, joten tiedän.
Hybridi haapaa alettiin kasvattamaan, kun haluttiin kotimaisella puulla saada paperin ominaisuudet, kuten opasiteetti vastaamaan hienopaperin vaatimuksia. Haapaa tuotiin paljon ulkomailta ja tuodaan edelleen ja tuotiin jopa eucalyptusta pyörenä puuna rannikon sellutehtaille. Vieläkin tehdään markkinamassaa, missä on haapaa seassa ja haapaa tuodaan ainakin Venäjältä, kun kotimaan toimitukset ovat niin pieniä nökkösiä ja aina kun erä haapaa tarvitaan, on se helpompi ottaa kerralla. Oliko sitten ongelma viljelysopimusten tekijän, vai visiönäärin, joka sanoi että Suomessa kannattaa tehdä hienopaperia maailman markkinoille ja eiköhän nuo sopimusviljelijöiden haavat mahdu nykyiseen tuotantoon.
Eli kerran olet kokeillut ulkolaisia taimia ja siitä sitten johtopäätökset, vai onko jotain muuta syytäkin? Eikös MHY:t käyttäneet Ruotsalaisia taimia, käyttävätkö ehkä vieläkin? No joo, jatka vain hypridihaavoista, mielenkiintoista seurata.
Koneiden myyntimäärä kertoo totuuden tämänhetkisestä tilanteesta kannattavuudessa. Varmaan isoilla aukoilla hyvillä pohjilla varteenotettava vaihtoehto, mutta eihän tuollaisia kohteita ole koneelle järkevällä toimintasäteellä muutakuin sellaisilla seuduilla, missä on muuotinkin tasaisia ja melko kivettömiä pohjia ja joissa energiarisua kerätään. Jutussa kerrottiin, että käytettyjä koneita kuitenkin on kyselty, eli työsarkaa olisi näillekin koneille, mutta uusi kone on laskettu olevan liian kallis sijoitus.
Pelkän muokkauksen ketjuttaminen on aika paljon helpompaa, kun kaikki kuviot käy, istutuskoneen kanssa siis ei käy.
Näinhän se olla pitää, työmiehen päiviä, eikä koulupoikien. Itse olen sahanut päivittäin 5 tankillista tai vähän yli 460:lla Stihlillä, rehti 7 tuntia metsässä.
Kyllä meilläpäin on suomalaisia metsureita, virolaiset ovat hävinneet, kun saavat kotimaassaan jo liki saman liksan ja toisaalta vaikkapa Norjassa huomattavasti paremman.
Sen varran minäkin metsurina häärinyt että tiedän työpivvän pituuden olevan minimissään 6 tuntia metsässä ja matkat päälle. Tietysti joskus voi olla lyhyt päivä kun palsta loppuu, mutta miluumin 7 tuntia kuin 6 tuntia metsässä. Johan se 15 euron tuntipalkka pistää viihtymään ja sama kait se on urakallakin sitten olla se 6-7 tuntia.
Viime talven hakkuulla tein 550 Huskvarnalla yleensä 6 tankillista päivässä ja saha kävi maksimissaan 6 tuntia. Voihan se olla teidän kouupojille kova homma sahata neljä tankillista päivässä.