Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Näkökulmia tarvitaan, kun on erilaisia tavoitteita ja resurssit vaihtelevat sekä toimitaan erilaisissa ympäristöissä. Jokohan metsäopiskelussa päntätään jatkuvankasvatuksen saloja näiden oppien mukaan.
Kuivahkon kankaan ja sitä karumman pohjan kanssa pärjää luonnontaimilla, korkeintaan kylvön voi jotenkin taloudellisesti perustella. Sitä rehevämmillä riippuu monesta tekijästä, mikä on milloinkin kannattavinta. Tärkein tekijä on se, että tekee enimmäkseen itse taimikon perustamisen ja hoidon työt.
Tuo pitäisi kaiketi laskea niinpäin, että lasketaan korkoa korolle kakkosharvennukseen asti, ensiharvennusvaiheessa on sama, harvennetaanko hieskoivuja vai pikkukuusia. Jos istuttaisi välimallin, eli 1200 kuusta, voi säästyneillä varoilla tehdä vaikka keittiöremontin ja kierrellä vähän maailmaa.
Edellisen päivän päivällisellä pitää santsata ja aamupalalla yrittää syödä enempi, mitä mieli tekisi. Metsässä useinmiten juustoleivät ja kahvi + tee tai kylmä juoma kelin mukaan. Joskus olen keittänyt hernekeitonkin pakissa ja sitten oli se ruokatermoskin, nuorempana oli aina nälkä.
Jos istutetaan 1000 tainta enempi, aloituskustannus on vähintään 400 euroa enempi, paljonko pitää ensiharvennuksessa 25 vuoden päästä tulla euroja, että 400 euron istutuskustannukselle saadaan 4% korko? No ei tarvitse laske, se on jo yli tuhat euroa ja kun noita hieskoivuja tulee ensiharvennukseen istuttamattakin, niin ihan perusteltua miettiä istutusta päätehakkuutiheyteen.
Pohjoisessa on tullut vastaan päälle päin nuorta 02 kl kuusikkoa, jossa kuitenkin tutkimuksen jälkeen ikä yli 100 vuotta, pistää miettimään kasvatusvaihotehtoja. Ja pistää myös miettimään, kun jotkut ihmiset suhtautuvat yli satavuotiaden puustojen hakkuisiin, kuin oltaisiin tekemässä pahinta luonnonraiskuuta. Oli muutoin Keski-Suomessa tuo vajaa 300 vuotias männikkö, jätin siemenpuut ja nyt on taimikko 4 metristä ja tiheää.
Joo, käy tosiaan kolmisen minuuttia ihan hyvin ja sitten alkaa kymään epätasaisesti ja viimein sammuu. Korjataan ensin sieltä mistä halvimmalla ja vähimmällä rassuulla selviää, eli kaasutin -> puola -> polttoaineletku ja suodatin -> kampikammion vuodot. Ja niin täytyy sitten katsoa mistä tuo tankin venttili löytyy ja vaihtaa se, jos ei korjaannu. Onneksi on paljon aikaa ennenkö vara sahaksi tarvitsee.
Tolopainen, se on se alv, mikä tekee siitä kuitillisesta kaupasta kalliimpaa, ei pääomavero, jota ei siis tappiollisesta toiminnasta tarvi maksaa. Alvi on paha rasite, kun loppukäyttäjä ei sitä näissä tapauksissa voi vähentää. Jos pieni metsätila ei ole alv-rekisterissä, voi klapikauppaa tehdä pienimuotoisesti ilman alvia, toki kuitti pitää silti kirjoittaa ja maksella normaalsti pääomaverot. No jotkut tekee varmasti kuititonta kauppaa ja sehän on rikollista ja varmasti alvien osalta kannattavaa.
