Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mulla oli kerran petäjikön hakkuussa 10% lahoa. Ei ollut maannousemaa, vaan vanhuuttaan ottaut kääpää kylkeen. Silloin vielä pystyi lustot laskemaan (näkö oli hyvä) ja yli 250 vuosirengasta oli keskijäreässä kannossa. Mikä järki sitten on yksityisen metsänomitajan seisottaa tukkimetsää, jonka arvokasvu on jo pahasti negatiivista, ei mitään. Samanlaisia männiköitä on Suomessa ihan tarpeeksi, Metso-ohjelmaankaan niitä ei varmaan kelpuuteta pelkän iän perusteella ja hyvä niin, suojelualueissa pitää keskittyä suuriin kokonaisuuksiin ja pienimuotisessa suojelussa pitää olla erityispiirteitä, jotka ovat harvinaisia, 200 vuotiaita mäntyjä ei voi sanoa harvinaiseksi, niitä löytyy aika monen metsänomistajan metsistä.
Mulla on tuolla uudella palstalla 0,8 ha:n OMT kuvio, jossa ei ole kuin leppää ja monihaaraista koivua. Ajattelin harventaa lepikon verhopuuasentoon ja istuttaa 1000 kuusta kuokalla, heinäystä tulee pariksi vuodeksi, mutta ei kestä pitää tai katsella OMT pohjaa vajaatuottoisena ja kun laittaa vain ~1200 runkoa hehtaarille, niin pitäisi kaikista olla edellytyksiä tukkipuuksi, eli istutus päätehakkuutiheyteen. Laatu on riittävä, mikäli puut kasvavat suorassa, eikä poikaoksia tai muita vikoja ole tukkiaihioita pilaamassa.
Jovain, miksei ruotsalaiset sitten osta Venäjältä, eikä Suomesta, kun se Venäjän puu on hirvittävän halpaa, että kannattaa laivoilla Suomeen tuoda. Samallalailla on Ruotsissakin tehtaita rannikolla ja ostavat nyt sitten kalliimpaa Suomipuuta Venäläisen sijaan, ihan pellejä nuo ruotsalaiset, vai kukahan tässä on se pelle?
Ei ne ruotsalaiset osta täältä kuitupuita siksi että halvemmalla saavat, vaan siksi että kotimarkkinoiden hinta säilyy, ihan perusasioita puukauppa politiikassa ja pitäisi olla selviö jo tavan metsänomistajallekin. Olisi älytöntä uskotella että ruotsalaiset olisivat täysiä tonttuja puuhastelijoita puunkorjuussa. Rovaniemeltä viedään monien satojen kilometrien päähän Ruotsin tehtaille kuitupuuta, ei varmasti ole halvempaa puuta kuin minkä itse korjaavat alle 150 km:n säteeltä tuotantolaitokselta. 2007-2008 Suomessa häiriintyi puumarkkina, sellaisia tilanteita halutaan kilpailijoille, ei omille markkinoille.
Mukava että tutkijaporukassa on noita omien metsienkin hoitajia. Joo, hyvällä mielellä tulee luettua Pohjoisen mökillä ollessa vanhoja Metsälehtiä, joissa KM silloin vielä kirjoitteli. Vähän niinkuin samaa leipää syö, eikä mitään tutkijakirjeitä kirjoitele, vaan slkeää tekstiä metsänomistajille ja metsämiehille.
Asiasta toiseen. Yrittäjämäinen metsänomistaja laittaa ostamansa tilan kuviot kuntoon alle vuodessa mm. kemeratöiden ja hakkuiden osalta. Metsään.fi tiedoista ei omistajan alta löydy uutta tilaa vielä kun kemeralomakkeetkin pitää täytellä etukäteen. Ei tietysti ole iso asia, mutta se siitä metsään.fi erinomaisuudesta, paperilomakkeilla mennään, kokonaista yhden kerran olen tehyt kemerahakemuksen tuolla metsään.fi palvelussa.
