Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kun savolainen puhuu, vastuu on kuulijalla. Keskimäärin 50% moteista, hehtaareista ja milloin mistäkin on vähennettävä jutuista syntymäkunnan tai asuinpaikan perusteella. No tuossa sahojen myyntimäärässä virheprosenttina 100 on lähempänä kuin 50.
Jees-mies ei teroita uutta ketjua ettei siitä tule liian ottavaa 🙂 Ei teräketju sen paksumpaa lastua ota, vaikka sen teroittaa, se terä vaan jaksaa pyöriä nopeammin, kun se on terävä ja ei siten hyydy siihen tehtaalla määriteltyyn lastunpaksuuteen. Ja vähintään parin tankillisen välein on teroitus suoritettava uudelleen.
Meiläpäin moton jäljeltä järeitä haapoja, koivun pökkelöitä, isoja erikoisia mäntyjäkin, isoja koivuja, kuusikko puskia ym. jää ihan pyytämättä aukkoihin. Itse olen 90-luvun puolivälistä alkaen jättänyt aukkoihin jättöpuita, vaikka sertifikaatteja ei ollut vielä tuohon tarkoitukseen keksittykään ja niin teki varmaan moni muukin jo pljon aiemminkin.
Ja nyt on joitain vuosia sitten alkanut ilmestymään n. 3 metrisiä järeitä pökkelöitä, ainakin yksityismetsiin. Missäpäin risuparta avohakkuita on tutkinut?
Vuonna 2005 valtiotalouden tarkastusvirasto vaati maa-ja metsätalousministeriötä vähentämään hirvikantaa. Ehdotettiin myös että hirvenpyyntiluvista luovuttaisiin. Sopivaksi hirvikannaksi tarkastusvirasto piti 60000 kpl talvikantaa ja se olisi valtiontaloudellisesti edullista. Vahinkotiedot piti viraston mukaan koota yhteen paikkaan, jotta sieltä saataisiin informaatiota hirvenpyynnin suunnittelua varten.
Eli tämmöistä on todettu vuonna 2005, tuttu juttu, mikään ei muutu, vaikka asioita pyöritellään virastoissa ja annetaan lausuntoja.
Käytännössä yksityismetsissä jättöpuita on selkeästi enemmän mitä sertifikaatti määrää. Paljon olen tiloja käynyt kävelemässä ja toistakymmentä ostanutkin ja näille aukkoja teettänyt ja nykyisin aina jättöpuita on enemmän mitä sertifikaatti määrää ja niitä jätetään jokaiseen aukkoon. Jos ei erikseen metsänomistaja noita nauhoita, motomies osaa niitä kyllä jättää jolloin suosikki jättöpuita ovat tietysti järeät lehtipuut. Risuparta ei ole varmastikaan kovin paljoa metsissä kuljeksinut, tai ainakin siltä vaikuttaa kun omat kokemukset ovat täysin poikkeavia.
Jos ylijäreä tyvipölli maksaisi edes 300 euroa, kannattaisihan ne poimia ja jättää 30 euron puut ksvamaan vielä muutaman kymmenen vuotta. Eli jos puun arvo kymmenkertaistuu kun saavutetaan mahdollisimman järeä oksaton tyvi, niin kylä siinä kannattaa jo menetelmä jos toinenkin tuon tuloksen saavuttamiseen ja korjuuseen eikä vaurioita tule, kun kaikki työt voidaan tehdä varovaisesti tuntityönä. Mutta eipä tuollaista utopiaa ole meille tarjolla.
Kaksi sahaa pitää olla reissussa, kun pimeästä pimeän väli on viitisen tuntia, kuten nyt täällä hieman pohjoisemmassa. Tänään viimeksi oli hyvä kun auton perässä alle 100 metrin päässä oli kelpo varasaha, ms200:n käynnistysnaru katkesi ennenkö työpäivä ehti käynnistyä ja miksi tuhlaisin aikaa metsässä remonttiin, kun on varasaha. Ketjun vaihto metsässä vielä menee, mutta yhtään isommat remontit kämpillä. Eli hanki Stihl ja Husqvarna ja kerro kumpi on parempi.
Jaa, niin tuosshn oli jo enempikin vaihtoehtoja, eli kaksi parasta ja niillä eteenpäin.
Hieskoivun kasvatukseen tähtäävä kemerakelpoinen varhaisperkaus tullee tehtäväksi keväällä. Varmaan jää reilu 3000 runkoa/ha, on sitten hirville jatkossakin syötävää. Katsotaan sitten tuleeko tuosta kaksijaksoinen kuusi-koivu metsä ja harvennellaan hieskoivuja hirvivaaran ohi mentyä ja toivottavasti kuusten hyväksi. Jatkossa en kyllä ajatellut kaksijaksoisia metsiä perustella, kun ei itse noita harvennuksia varmastikaan pysty 20 vuoden päästä tekemään ja jälkipolville ei tuollaista kannata jättää, eri juttu jos alkavat metsuri-motokuskeiksi.
