Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tässä keskusteluketjussa vedetään mutkt suoraksi, VT-kuusikot lyödään 50-vuotiaana vissiin kuitupuuna lattiaan ja Lapin OMT-pohjat istutetaan männylle. Katotteko te putken läpi maailmaa ja miksi näin on päässyt käymään? Järkeviä kavereita kuitenkin. Ite kun on metsuroinut Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla niin ei ENÄÄ osaa tyhjentävää vastausta antaa, miten Suomessa pitäisi metsät käsitellä, siinä on pari muuttujaa.
Uuden sahan mukana tulee valmiina terä, harva kai sitä heti alkaa vaihtamaan, sehän jäisi sitten käyttämättä ja ei kait noissa nyt ihan älyttömiä eroja, etteikö voi välillä sahata erilaisen terän loppuun. Itse ostin tänään uuden 460:n ja ajattelin kyllä sahata tuolla terällä, mikä liikkeessä oli laitettu, Strandin terä on varmasti parempi.
Päätehakkuuta kohti kasvatellen, vaikka olisi joka puu kuitua. Päätehakkuussa mäntykuitu varmaan 18 euron tietämissä, eli kasvaa 180 euroa vuodessa. Kasvattaisin noilla lukemilla vielä vaikka motteja olisi 250/ha, tai reaalimaailmassa kun kasvu tyrehtyy alle 8 motin/v ja motteja noin 200/ha.
Meilläpäin tehdään ennakkoraivuu ennen motohakkuuta. No eihän se ilmaista ole tuossakaan ja paljon on yhden kuitupölkyn puita motokuskin ilona, sekä ryhmiä jotka on pätkittävä kaikki kun kouralla ei onnistu poimimaan tiheässä olevia.
Taimikonhoidot pitäisi tehdä ajallaan, silloin työlle saadaan paras tuotto. Liian myöhäisellä taimikonhoidolla ei ihmeellistä tuottoa voi laskea ja koko toteutuksen kannattavuus on metsänomistajan tilanteesta riippuva.
Tehotonta puuhastelua tuo puiden osto ja tienvarteen saaminen on aiemmin ollut, pikku nökkösiä osteltu kovalla (samalla) hinnalla talviteiden päähän jne. Parempaa tehokkuutta on saatu ihmetellä joitain vuosia, kun sama firma pui saman metsäautotien varresta useamman tilan kaikki kuviot samalla rytinällä. Liekö oltu aktiivisia ostajan puolelta, kai siinä euron voi hintaa kihauttaa, jos koneet on sitten lähes koko kesän samalla senssillä.
Puuki sanoi asian niinkuin se on, eli jos taimikonhoitokustannus on 1000 eur/ha ei ehkä kannata taimikonhoitoa tehdä. Varsinkin kun monesti noilla kuvioilla on vallitsevana hieskoivikoivu, eikä löydy enää montaakaan kelvollista runkoa tukkipuun kasvatukseen. Tolopainen joskus aiemmin totesi että luontoharventaa nuo ja päätehakkuuseen ajallaan ja niinhän se on. Resurssien tuhlaamista kun metsuri työskentelee reilun 3 päivää hehtaarin alaa ja lopputuloksena saadaan päätehakkuussa ehkä juuri ja juuri se taimikonhoitoon tuhlattu tuhat euroa enempi, eli korkoa ei ollenkaan.
Sama se on ensiharvennuksen kanssa, jos ei harvennus lisää riittävästi tukkipuun määrää alalla, harventaminen ei siinämielessä kannata. Aina pitää ymmärtää miksi asioita tehdään.
Helpoimpia varhaisperkauksia tekee kaksikin hehtaaria päivässä ja pahimpia varhaisperkauksen vitelikköjä varmaan alle puoli hehtaaria. Jossain on mätästetty syviä kuoppia tehden joita ei kulkiessa erota ja toisaalla muokkaamaton tasainen kangas. Onko järkevä luvata kiinteä hehtaarihinta, ohjaako helpot työmaat muille tekijöille ja kaikki pahimmat viteliköt sinne takuuhinnalle.
VT-pohjalla lähes poikkeuksetta onnistuu ja OMT-pohjalla taas lähes poikkeuksetta ei onnistu. VT-pohjan onnistumista voi varmistaa muokkauksella ja/tai rehevimpien kohtien istuttamisella. Heinä ei ole koskaan ollut minun metsissä VT-kankaalla ongelma, taimettumiseen on muutamalla kuviolla kuitenkin kulunut reilu 10 vuotta ja taimikko on sitten epätasainen, ensiharvennuksessa tulee pienempi tuotto, mutta sen jälkeen puuston laatu onkin hyvä. Tarvitseeko männytaimia olla karulla pohjalla tasaisesti, eihän nuo kasva mitään jätti oksia, eikö riittä että ensiharvennuksen jälkeen pystyssä on vain tukkiaihioita.
Karut pohjat on viisain uudistaa edullisesti tyydyttävään tiheyteen, kun tuotot ovat kaukana ja suhteellisen alhaiset.
Asioiden ymmärtäminen on mukavaa. Sama kait se miten kukin toimii.
Tuohon Timpan kommentointiin luontaisen uudistamisen epäonnistumisesta Pohjois-Päijänteen maisemissa on pakko tarttua. VT-pohja noilla seuduilla metsittyy luontaisesti ilman muokkausta kaistalehakkuuna tai siemenpuilla melko varmasti. Jos istuttaa saa taimikonhoidossa poistaa havupuita, vaikka reunametsään olisi vähän etäisyyttäkin. Ja on kokemusta sekä omista metsistä että muiden metsistä tuolla alueella. MT-pohjallakin nousee usein luontainen havupuun taimikko, joskin harvaksi jää ilman työläitä toimenpiteitä. Uskoisin että hyvä taimettuminen johtuu siitä että suurten järvien äärellä on kostea ilman ala, siementen itäminen onnistuu hyvin ja toisaalta siitä että tuolla kivikoissa on kuitenkin monenlaista kasvupaikkaa. Ja noiden maastojen muokkaaminen on paikoin lähes mahdotonta, mutta silti vain nousee riittävä taimikko. Kotitilalla ei ole muokattu koskaan alkuperäisiä metsämaita ja vain yksi VT-pohja on istutettu, kaikki muu on luontaisesti uudistettu, täystiheitä kaikki. Mitenkähän Timpalla ei ole onnistunut koskaan luontainen uudistaminen?
Optimi tulos vähintään 3% korolla laskennallisesti saadaan, kun enska tehdään 1200 runkoon ja toinen harvennus yläharvennuksena 800:n runkoon. Parit lannoitukset loppuajalla, eli 15 vuotta kasvatusta ja päätehakkuu. Ensiharvennus heti kun saa puista jonkinlaisen hinnan ja yläharvennus kun alkaa 2 tukin puita olemaan tasaisesti 400 kpl.
